lauantai 5. lokakuuta 2013

Chimamanda Ngozi Adichie - Kotiinpalaajat

Chimamanda Ngozi Adichie - Kotiinpalaajat (Americanah). Otava 2013.
Suomennos Hanna Tarkka
Kansi Emmi Kyytsönen

Ifemelu ja Obinze ovat nuoria nigerialaisia teinejä, jotka rakastuvat toisiinsa. He kuitenkin tietävät, että tulevaisuus on muualla kuin Nigeriassa ja varsinkin Obinze haaveilee unelmien Amerikasta. Kun sitten Ifemelu pääsee opiskelemaan Yhdysvaltoihin, on Obinzen tarkoitus tulla Ifemelun perässä mahdollisimman pian. Amerikan sijaan Obinze päätyy laittomana siirtolaisena Lontooseen. Ifemelu yrittää päästä sisään amerikkalaiseen yhteiskuntaan ja saavuttaa elämässään asioita, mutta ensi askeleet Amerikassa eivät ole helppoja afrikkalaiselle naiselle. Ifemelun etsiessä itseään, tasapainoillessa kahden kulttuurin välissä ja etsiessään töitä hän yllättäen katkaisee kaikki välit Obinzeen.

Mustana naisena eläminen Amerikassa ei ole helppoa, alun vaikeuksien jälkeen Ifemelu alkaa kuitenkin vähitellen löytää ystäviä, saada töitä, rakkautta ja elämältä kaikkea sitä mitä Nigeria ei olisi koskaan voinut hänelle tarjota. Kaiken tämän ohella Ifemelu kirjoittaa blogia Rotu ja rotu eli ei-amerikkalaisen mustan huomioita afroamerikkalaisista (heistä joita ennen sanottiin neekereiksi), jossa kirjoittaa nimensä mukaisesti huomioita ja ajatuksia rotukysymyksestä.

Obinzen elämä muuttuu suuresti Ifemelun ollessa Amerikassa, ja kun Ifemelu päättää muuttaa takaisin Nigeriaan, on Obinze aviomies, isä ja erittäin rikas. Ja silloin he joutuvat molemmat elämänsä suurimman valinnan eteen.

Olen lukenut kirjaa pitkin viikkoa ja kun suljin kirjan kannet, ensimmäinen mieleeni tuleva sana kirjasta oli runsas. Tätä olen nyt pyöritellyt päässäni ja jos tosiaan pitäisi vain yhdellä sanalla kuvailla tätä romaania, olisi se juuri runsas.

 Kotiinpalaajissa on paljon, ja Adichie nostaa esille muun muassa rasismin, ja sen kuinka vaikeaa on elää mustana ihmisenä. Ja kuinka erottelu mustien ja valkoisten välillä alkaa, kun poistutaan Nigeriasta, tämän Ifemelu huomaa muuttaessaan Amerikkaan. Koska aihetta käsitellään kirjassa paljon, tulee väkisinkin pohdittua kuinka paljon tässä on kirjailijan omia kokemuksia ja havaintoja elämästä, kuinka moni asia on oikeasti totta. Amerikka nähdään mustan maahanmuuttajan silmin, Barack Obaman voitto presidentinvaaleissa asiana jota kukaan musta ihminen ei voinut ikinä kuvitella näkevänsä omana elinaikanaan, ja Nigeria muunakin kuin vain köyhänä ja hätää kärsivänä pelastuskohteena.

Rasismi ja rotuun liittyvät kysymykset ovatkin hyvin keskeisessä osassa, ja siksi kuvaus rakkaustarinasta uhkaa jäädä muun kerronnan varjoon. Päähenkilöinä kun ovat juuri Ifemelu ja Obinze, toisiinsa nuorena rakastuneet. Tämän rakkaustarinan kuitenkin unohtaa, kun alkaa seurata Ifemelun elämää Amerikassa ja uusia miessuhteita. Vasta kirjan loppupuolella saadaan taas seurata uudelleen kehittyvää rakkaustarinaa kun vuodet ovat muuttaneet niin Ifemelua kuin Obinzeakin.

Tämän kirjan kohdalla voisin uskoa, että mikäli kielitaitoa riittää voisi olla parempi lukea tämä englanniksi, kuten Mafalala ja Elegia ovat tehneet. Tuli tunne, että kaikki kielenvivahteet, korostukset ja sanonnat eivät täysin pääse oikeuksiinsa suomeksi luettuna. Kieleen nimittäin keskitytään paljon, kun nigerialaiset kiinnittävät huomiota millä korostuksella englantia henkilö puhuu, mitä sanoja käyttää.

Minusta tämä oli upea romaani, ihanan runsas ilman että mitään oli liikaa. Jotenkin tarina eli niin että ei olisi sen halunnut edes loppuvan. Tämä on niitä romaaneja joiden jälkeen on vaikeaa tarttua seuraavaan kirjaan, sen verran vahva jälki tästä jää. Adichieta on luettava lisää!


17 kommenttia:

  1. Voi mahtavuutta, kuulostaa ihan meitsin kirjalta! Tämä pitää laittaa mieleen, kiitos kaunis vinkistä! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä vinkistä, kiva saada lisää ajatuksia ja mielipiteitä kirjalle :)

      Poista
  2. Runsas sopii kyllä hyvin tätä kuvaamaan :) Olisi mielenkiintoista nyt lukea suomennos. Muistelisin, että alkuperäisenkin kieli on melko yhdenmukaista, mutta lukemisesta on jo sen verran aikaa etten mene vannomaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle jotenkin tuli tunne että kielen osalta tästä voisi saada enemmän irti englanniksi, olisikin hienoa vertailla tätä englannin kielen ja suomen kielen osalta! Itse kun luen vain suomeksi :)

      Poista
  3. Adichie on hurmannut minut aiemmilla kirjoillaan. Rasismi teemana kiinnostaa suuresti joten täytyypä ehdottomasti laittaa Kotiinpalaajat varaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kävin tänään vielä kirjastossa ja mukaan lähti lisää Adichieta :) Ehdottomasti luettava lisää!

      Poista
  4. Minä uen tätä parhaillaan ja olen kyllä ihan samaa mieltä! Hieno kirja, onneksi mulla on vielä puolet lukematta ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulla on siis ihanasti vielä puolet edessä! :) Kiva kuulla mietteitäsi kirjasta, minulle jäi ihan sellainen Adichie huuma päälle..kävin lainaamassa kirjastosta lisää hänen kirjojaan! :D

      Poista
  5. Olen lukenut tänä vuonna kaikki aiemmat kirjat. Nyt on Kotiinpalaajat hyppysissä ja tänään aloitan, jee ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, olet siis todellakin päässyt tutustumaan kirjailijaan! Kotiinpalaajien jälkeen kävin kirjastossa lainaamassa lisää Adichieta, saas nähä josko tähän loppuvuoteen ehtisi kirjailijaan tutustua enemmänkin... Kiva kuulla mielipiteitäsi kirjasta! :)

      Poista
  6. Kyllä, nimenomaan runsas tuli minullekin kirjasta mieleeni! Mutta hyvällä tavalla runsas. Minua ei haitannut ollenkaan, vaikka Ifemelun ja Obinzen rakkaus jäi taka-alalle. Tai no, ehkä kirjan lähetessä loppuaan se alkoi uudella tavalla kiinnostaa yhä enemmän, koska asiat olivatkin niin muuttuneet. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joissain kirjoissa runsaus ei ole hyväksi, tässä toimi kaikki. Rakkaustarinan unohtaa kun seuraa Ifemelun elämää ja vasta tosiaan lopussa ollaan taas enemmän rakkaustarinan parissa :)

      Poista
  7. Minähän luin tästä kirjasta muutaman kappaleen syyskuussa Book Battlea varten ja vaikka kirja ei voittanutkaan eli ei päässyt kokonaan lukuun, jäi kirjasta kuitenkin hyvät mielikuvat ja osaisin helposti kuvitella lukevani kirjan jossain vaiheessa, kun aikaa vain olisi... Luultavasti syksyn mittaan kuitenkin muut kirjat vievät voiton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse ihastuin Adichieen todella kovasti nyt tämän luettuani, ja kirjastosta tulikin pari muuta hänen teostaan haettua. Yritän kovasti saada luettua vielä tämän vuoden puolella ne ;)

      Poista
  8. Minä luin vasta Adichien Purppuranpunaisen hibiskuksen ja tämä uutuus kiinnostaa myös kovasti! Runsaus tuntuu olevan Adichien tavaramerkki, nimenomaan positiivisessa mielessä ilman, että se on tunkkainen tai raskas.

    VastaaPoista
  9. Minä lainasin juuri Purppuranpunaisen hibiskuksen, toivottavasti ehdin pian kirjan pariin. Kotiinpalaajat on ensimmäinen Adichielta lukemani kirjan, ja ihastuin hänen kerrontaansa nyt jo kovaa. Ihana Adichie! :)

    VastaaPoista
  10. Minulle on kertynyt näitä kirjailijan kirjoja useampi hyllyyn, mutta olen lukenut vasta Huominen on liian kaukana - kokoelman. Oli kiva lukea arviosi tästä. Ehkäpä palaankin kirjailijan pariin jo pian.

    VastaaPoista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥