lauantai 1. maaliskuuta 2014

Granta 2: Outo




















Granta 2. Uuden kirjallisuuden areena. Otava 2014


"Outouden kokemukset liittyvät yleensä johonkin rajapintaan. Kyse voi olla identiteetin määrittelystä, rajasta itsen ja toisten, meidän ja niiden välillä. Outo liittyy myös kielen rajoihin. Oudon alueelle kuuluvat asiat, joille meillä ei ole nimeä, joiden lokeroinnissa kieli joutuu kiipeliin. Rajoja koetellessaan outo ohjaa meitä kysymään ja kyseenalaistamaan, katsomaan asioita eri näkökulmista."  Päätoimittaja Aleksi Pöyry pääkirjoituksessaan.

Suomen ensimmäisen Grantan lukemisen jälkeen tunnelmat tarttua seuraavaan Grantaan olivat melkoisen ristiriitaiset. Ensimmäisessä osassa teemana ollut ruoka ei ollut kokonaisuutena kovin onnistunut, ja olin hieman pettynyt. Joukosta kyllä nousi muutama hyvinkin mielenkiintoinen uusi tuttavuus, esimerkiksi Taiye Selasi jota on ahkeraan luettu kirjablogeissa.

Toisen Grantan teemana on siis outous, ja mielestäni teema kantaa koko kirjan läpi onnistuneesti. Hyviä tekstejä on useampia, joista suosikeiksi nousi Haruki Murakamin Thaimaa, Sofi Oksasen Outoa puhetta, Joshua Ferrisin Pelotat enemmän sekä Naomi Alderman Pian meidän päivinämme. Sofi Oksasen teksti on itseasiassa puhe, jonka hän piti vastaanottaessaan Ruotsin Akatemian pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon huhtikuussa 2013. Minusta kirjan vaikuttavin teksti.

Ferrisin Pelotat enemmän on pelottavaa luettavaa, mutta tässä tulee hyvin esille kuinka aluksi selkeäksi ajateltu asia voidaankin kääntää päälaelleen ja koko asia näkyy täysin uudessa valossa. Aldermanin Pian meidän päivinämme on sitä vastoin oikeastaan hauskaa luettavaa: siinä profeetta Elias laskeutuu taivaasta tulisten hevosten saattelemana katsomaan mitä alas maailmaan kuuluu. Kirjassa on myös Harry Salmenniemen runoja ja Ville Rannan sarjakuva.

Kirjoitin ensimmäisestä Grantasta, että

Minulle tarjoiltu ruoka jäi tällä ensimmäisellä kerralla hyvin keskinkertaiseksi, mutta en luovuta vielä. Tulevien julkaisujen teemoista en tiedä, mutta olen silti kiinnostunut hankkimaan seuraavankin Grantan. Toivottavasti seuraava valittu teema toimii kuitenkin läpi julkaisun, eikä lukijan tarvitse ihmetellä miten se liittyy aiheeseen. 

Ja kuten jo aikaisemmin sanoinkin, minusta tämä toinen Granta oli nyt oikein onnistunut kokonaisuus. Lukija voi ihmetellä lukemaansa, mutta sen ei tarvitse ihmetellä kuinka se liittyy teemaan. Innolla odotan seuraavaa Grantaa!

Grantan rantautuminen Suomeen on hieno asia, tätä kautta pystyy lukija tutustumaan moniin uusiin kirjailijoihin, ja minulle lähtökohtaisesti yksi kiinnostavista oli Murakamin lisäksi kovasti kehuttu Johanna Sinisalo jonka teksti sopii teemaan täydellisesti. Niille jotka pettyivät ensimmäisellä kerralla tarjoiltuun ruokaan, suosittelen ehdottomasti vielä tutustumaan tähän.

4 kommenttia:

  1. Olen samaa mieltä, että tämä uusi Granta on ensimmäistä suomalaista parempi. Teema kantaa hyvin tekstistä toiseen. Pelotat enemmän -novelli oli minusta todella hyytävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin kyllä positiivisesti yllättynyt, ensimmäinen Granta oli kyllä melkoinen pettymys. Mielenkiinnolla odotan taas seuraavaa! Ja pelotat enemmän todella oli pelottava, hui!

      Poista
  2. Ajattelin heittäytyä villiksi (omalla neuroottisella Lue sarjat ilmestymisjärjestyksessä -mittapuullani) ja tarttua tähän toiseen Grantaan, vaikka ensimmäinen ei herättänyt juurikaan kiinnostusta ja jota siis en ole lukenut. Minua kiinnostaa ihan hirveästi Sami Lopakan, Johanna Sinisalon ja Hannu Väisäsen outoudet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäinen Granta ei tosiaan ollut kovin erikoinen, aika pettymys. Mutta tästä toisesta pidin, joten suosittelen! :)

      Poista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥