keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Tove Jansson - Muumipappa ja meri





















Tove Jansson - Muumipappa ja meri
WSOY 1965
Suomennos Laila Järvinen
Alkuteos Pappan och havet

Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa.

Muumipappa tuntee itsensä tarpeettomaksi, eikä tavallinen arki tunnu miltään. Muumipappa haaveilee muutoksista ja uusista seikkailuista, jonka seurauksena Muumiperhe pakkaa itsensä ja Pikku Myyn veneeseen jättäen Muumilaakson taakseen ja muuttaakseen kaukaiselle majakkasaarelle. Muumipappa on innoissaan kaikesta uudesta ja haluaa olla paitsi hyödyllinen myös sankari perheelleen.

Elämä saarella ei kuitenkaan suju niin kuin on haaveiltu. Majakka on pimeänä, eikä pappa osaa sytyttää sitä uudestaan. Omituinen kalastaja ei halua puhua uusien asukkaiden kanssa saatikka neuvoa kuinka majakan saisi uudestaan toimintaan. Elämä on toisenlaista kuin kotona Muumilaaksossa, jossa mammalla oli oma ihana puutarhansa. Saarella ei voi kuin haaveilla puutarhasta, mutta ikävää voi helpottaa maalaamalla puutarhan majakan paljaille seinille. Muumipeikko käy myös läpi melkoisia tunnemyrskyjä sisällään, oikeastaan näen asian Muumipeikon kasvukipuina ja itsensä löytämisenä. Elämä saarella saa jokaisen perheessä vajoamaan mietteisiinsä.

Pidin kirjasta paljon. Nyt kun olen lukenut kirjan näin aikuisiällä, sen teemat aukeavat paremmin. Uskon, että nuorempana en välttämättä olisi osannut hahmottaa asioita, ja olisin pitänyt kirjaa jopa ahdistavana. Olihan kirja tummasävyinen - myrskyjä, pelkoa, yksinäisyyttä ja voimattomuuttakin esiintyy paljon - mutta lopussa kajastaa valoa. Majakka on sytytetty.

Kun luin tämän kirjan jälkeen Toven elämänkerran Sanat, kuvat, elämä , aukesi kirja minulle nyt vielä paremmin kuin mitä olin itse pohtinut. Muumipapassa ja meressä muumiperheessä on säröjä, joita aikaisemmin ilmestyneissä kirjoissa ei ole ollut. Kirjan kirjoittamiseen meni lähes kaksi vuotta aikaa, ja vaikka se on kertomus muumiperheen muutoksesta, on siinä myös kertomus kirjailijasta muutoksen kourissa.

Tähän loppuun teen vielä pienen tunnustuksen.

En ole lukenut aikaisemmin muumikirjoja.

Kamalaa, nyt kaikki varmasti miettivät että mitä tuo tyyppi on sitten elämässään lukenut jos ei Muumeja? Niinpä, sitä sopii kysyä. Kaksi Toven kuvakirjaa ovat minulle lapsuudesta tuttuja, mutta ihan nämä romaanit eivät. Korjaan kuitenkin parhaillaan tätä katastrofaalista tilannetta, sillä Tove Janssonin juhlavuosi saa minut (ja toivottavasti monet muutkin!) nyt lukemaan Janssonin tuotantoa. Tällä kirjalla osallistun mukaan haasteeseen, jossa luetaan ja blogataan muumikirjoista.


Bilde/Kuva: © Moomin Characters™ / http://tove100.fi
http://www.tove100.fi/

 "Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan."

8 kommenttia:

  1. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa Muumikirjojen lukemista ;) Ne kun sopivat ihan kaikenikäisille, mikä on aika harvinaista. Olen itse ainakin ihan innoissani tästä Tove 100 vuotta -vuodesta, kun voi lukea yllinkyllin Muumeja! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta, sopivat kaikille! Olen myös innoissani Toven juhlavuodesta, olen vihdoin tutustunut Muumikirjoihin ja kevään tai kesän aikana käyn vielä Ateneumissa katsomassa Toven näyttelyn :)

      Poista
  2. Minä luin viime syksynä vetämässäni lukupiirissä ensimmäisen muumikirjani, Muumilaakson marraskuu (vähän erikoinen tapa lukea sarjan viimeinen kirja ensimmäisenä, mutta...). Ihmiset kummastelivat, kuinka en lapsena ollut jo muumeihin tutustunut. Toki kirjat olivat nimenä tuttuja, mutta luin mieluummin heppakirjoja. Ajattelinkin, että voisin tämän vuoden syksyllä lukea enemmänkin muumeja. Eli et ole ainoa, joka ei ole vielä niin paljoa näihin perehtynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana tietää että en ole ainoa! Tuntui ihan siltä että taidan olla ainoa lapsi jonka lapsuuteen eivät Muumikirjat kuuluneet. Piirretty oli enemmän se juttu, niitä katsottiin kyllä uudestaan ja uudestaan...
      Minä en oikein tiedä missä järjestyksessä kirjat menevät, tämäkään ei kyllä ihan sieltä alkupäästä ole, mutta haitanneeko tuo :)

      Poista
  3. Minäkin - suuren luokan Tove -fanina - luin nämä romaanit vasta vähän ennen kuin perustin blogini. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)

    Tämä on yksi lempparini, heti Näkymättömän lapsen jälkeen. Ostinkin tämän hetki sitten omakseni. Ja totta, että kirjat aukevat aivan uudella tavalla, kun on lukenut ensin Toven omasta elämästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, toivottavasti tämä Toven juhlavuosi saa nyt monet ihmiset lukemaan Tovea :)

      Minulla ei vielä Näkymätöntä lasta ole, tänään ostin Taikatalven ja Vaarallisen juhannuksen, Muumipokkarit kun ovat Suomalaisessa nyt edullisesti. Olisi kyllä ihana saada kaikki kovakantisina hyllyyn..

      Poista
  4. Minäkään en muista lukeneeni Muumeja lapsena, mutta rakastan niitä nyt palavasti lapsuudenkin edestä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä vasta tutustun ja alan ihastua :) Olen hankkinut lisää Muumikirjoja nyt odottamaan vuoroaan :)

      Poista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥