sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Satu Rämö: Islantilainen voittaa aina - Elämää hurmaavien harhojen maassa

Satu Rämö: Islantilainen voittaa aina - Elämää hurmaavien harhojen maassa 
WSOY 2015
Kannen kuvat Guðný Hilmarsdóttir
Kannen suunnittelu Satu Kontinen
Kirjastosta lainattu


En oikein tiedä miten aloittaisin. Minusta on nimittäin aivan mahtavaa kuinka jotkut asiat tulevat eteen puoliksi vahingossa, ja tämä kirja on yksi niistä ihanista sattumista. Olen lukenut Satu Rämön ja Katja Lahden yhdessä kirjoittamat Vuoden mutsi -kirjat, jotka osuivat tämän mutsin nauruhermoon täydellisesti. Joitakin aikoja sitten törmäsin Sadun blogiin Salamatkustaja, pistin tämän kirjan korvan taakse ja sitten sen bongasinkin Katrin blogista. Tuli todellakin tunne, että tämä kirja täytyy nyt lukea.

Voi sanoa että olen rakastunut Islantiin ilman että olen siellä koskaan käynyt. Luin Rämön kirjan ja se riitti. Tahdon Islantiin, vaikka heti! En ole oikeasti ymmärtänyt kuinka vähän lopulta tiedänkään tuosta pienestä saarivaltiosta. Hassu kieli (ikään kuin suomen kieli ei kuulostaisi ulkomaalaisen korvaan omituiselta...), tulivuoret, kuumat lähteet ja kauhea talousromahdus vuonna 2008 ovat asioita joita olisin heti pystynyt luettelemaan, mutta kaikki se muu mitä Rämön kirjasta ilmenee on täysin uutta. Ja niin mielenkiintoista!

Noin 300 000 asukkaan valtiossa kaikki tuntuvat olevan sukua toisillensa. Islantilaisilla on aivan järjetön itseluottamus ja ylpeys omaa maatansa kohtaan: mikään ei ole niin hyvin kuin Islannissa. On enemmän kuin OK kertoa uusimman autonsa ominaisuuksista tai ulkomailla sijaitsevansa kakkoskotinsa varustelutasosta ilman, että keskustelun toinen osapuoli kuuntelee naama kateudesta vihreänä ja marmattaa seuraavalle asiasta kuinka ylimielinen kerskailija toinen on ollut. Suomessahan moinen keskustelu ei tulisi luonnollisesti kuuloonkaan. Islannissa se on vain tyylinä, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Mutta kyllä sellaista suomalainen varmasti vähintäänkin ihmeissään kuuntelee.

Mielenkiintoisia faktoja löytyy pitkin kirjaa. Esimerkiksi sellaisia, että Islannissa tehdään keskimäärin noin kaksi murhaa vuodessa, poliisien aseet ovat useimmiten lukkojen takana ja että vanhempainvapaat jaetaan tasan äidin ja isän kesken: näin työmarkkinoilla ei pelätä synnytysikäisiä naisia. Mies on yhtä suuri rekrytointiriski, sillä nehän voivat jäädä isyyslomille vielä yli viisikymppisinä! Miksi, oi miksi, tätä ei ole ymmärretty muualla maailmassa?

Vaikka omasta aloituksestani voisi päätellä, ei Rämön kirja kuitenkaan ole islantilaisten ylistyslaulua vaikka islantilaisten itsetunto niin vankkumattomalla pohjalla suomalaiseen verrattuna onkin. Rämö kyllä nostaa esiin epäkohtia jotka suomalaisen silmiin pistävät, yhtenä esimerkkinä valtava talousromahdus. Varovainen, ja jo kerran elämässään lama-ajan kokenut suomalainen ei voinut uskoa että hillitön elämäntyyli ja pankkien jatkuva lainojen myöntäminen voisi pitkällä tähtäimellä jatkua ikuisesti. Eikä se sitten jatkunutkaan.

Islantilainen voittaa aina on maahanmuuttajan näkökulmasta kerrottu elämänkerrallinen tietokirja. Jos kirjaa siis johonkin lokeroisi. Siinä on silti sopivasti kaikkea, ja islantilaisiin pääsee kirjan avulla tutustumaan niin presidentin, talousromahduksen kuin peikkojenkin myötä tarkkanäköisesti. Ja niistä todella lukee mielellään.

Islantilainen voittaa aina on hurmaavaa luettavaa ja siitä jäi hyvä mieli. Rämön kirjoitustyyli on vetävä ja hauska, ja myönnän että en olisi halunnut kirjan edes loppuvan. Mieleni jäi mitä ilmeisemmin harhailemaan vielä tuolle sympaattiselle tulivuorten ja kylmän sään saarelle.

6 kommenttia:

  1. Ihanan innostuneesti tästä kirjoitat! :) Kirja herättää vahvan mielihalun alkaa suunnitella matkaa Islantiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jonna! :) Ja kyllä, matka Islantiin olisi aivan ihana! Ehkäpä vielä jonain päivänä.

      Poista
  2. <3 Rämön kirja on kyllä niin inspiroiva! Minä kirjoittelen pian blogiini parista romaanista, jotka sijoittuvat Islantiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on niin inspiroiva etten malttaisi palauttaa sitä kirjastoon lainkaan, hih! Tulenpa blogiisi vierailulle mahdollisimman pian, islantilainen kirjallisuus kiinnostaa nyt aivan erityisesti ;)

      Poista
  3. Täälläkin on yksi Islannista haaveileva! :-) Islanti on vahvasti kesän matkakohdevaihtoehtona, ja olen lentolippuja jo tutkinutkin. Tämä kirja kiinnostaa kovasti, ja positiiviset arviot lisäävät entisestään halua saada kirja pian, pian, pian luettavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, Islantiin! Sitten kyllä ehdottomasti haluan lukea reissupostausta mikäli Islanti valikoituu matkakohteeksi! :) Tämä kirja oli ja on hyvä, että haikein mielin palautin kirjastoon.

      Poista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥