sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Ina Westman: Syliin

Ina Westman: Syliin
Kosmos 2016
Arvostelukappale kustantajalta

"On kahdenlaisia äitejä, hän ajattelee. Niitä, jotka ovat melkein menettäneet vauvansa ja niitä, jotka eivät ole. Toiset elävät huolettomina ja itsestäänselvästi äiteinä, jättävät vauvan vaunuihin ulos nukkumaan, antavat sen tuttipullon kanssa kokonaiseksi illaksi vieraalle lapsenvahdille, pistävät huolettomina pinnasänkyyn omaan huoneeseen, syöttävät sormiruokaa pelkäämättä että vauva tukehtuu. Stressaavat siitä, onko täysimetys onnistunut kolme vai kuusi kuukautta ja millaisia luomusoseita vauva syö.
Ikään kuin sillä olisi mitään väliä."


Äitienpäivän kunniaksi kirja äitiydestä. Syliin on Ina Westmanin esikoiskirja, ja millainen esikoinen se onkaan! Luin kirjan hetkessä, sillä Westman osaa kirjoittaa niin varmasti ja tarkkanäköisesti siitä millainen matka äitiys on, mitä on olla nainen ja mitä tapahtuu jos kaikkia odotuksia ei pystykään täyttämään.

Kaikki alkaa osastolta 42. Sieltä alkavat kipeät tarinat polveutua jo kietoutua yhteen, siellä ovat naiset joiden raskaus ei suju hyvin. On se joka oksentaa, se joka vuotaa verta ja se, jonka vauva uhkaa syntyä ennen aikojaan. Raskaus ei mene aina oppikirjojen mukaan, eikä kaikille käy hyvin. Osasto 42 on se paikka, mistä ei neuvolassa tai missään muuallakaan puhuta.

Syliin on voimakas romaani, se käsittää niin monta isoa teemaa että se menee väkisinkin ihon alle. Mikään ei ole niin tunteita herättävää kuin äiteys. Se on määrittänyt ja määrittää edelleen pitkälti naiseuden ytimen, eivätkä tiukkaan iskostuneet ajatukset, odotukset ja myytit murru helpolla vuosikymmenienkään saatossa. Sosiaalisen median aikakaudella äitiys on kiillottanut pintaa vieläkin enemmän: lapsiarjesta annetaan herkästi vain se ruusuisempi ja kauniimpi puoli muille ihasteltavaksi. Ja siksi tällaisia kirjoja kuin Syliin tarvitaan.

"Jos synnytys ei sujunutkaan suunnitelmien mukaan, lääketiede huudettiin apuun ja yleensä onnistuttiin pelastamaan kaikki. Sitten todettiin kas vain, se menikin nyt näin eikä papereiden mukaan ja jatkettiin elämää. Synnytys ei ollutkaan enää naisen elämän suurimpia riskejä, vaan uudenlainen identiteetin perusta ja suoritus, eräänlainen äiti-triathlon."

Syliin on juuri niitä pieniä suuria romaaneja, jotka lyhyestä sivumäärästään sisältävät paljon ja vaikuttavat lukemisen jälkeen vielä pitkään mielessä. Ovat tärkeitä puheenvuoroja elämän vaikeimmista puolista, kertovat realistisesti niistä asioista joista mieluummin vaietaan. Kirja, joka on tärkeä.

Syliin antaa varmasti monille vertaistukea ja kaipaamaa lohdutusta, asiat voivat mennä todella eritavoin suunnitellusta, ja vanhemmiksi tuleminen tapahtua monella tapaa. Silti se ei tarkoita automaattisesti epäonnistumista äitiyden armottomissa vaatimuksissa. Rohkea kirja vaikeista asioista, mutta myös niistä pienistä onnen hetkistä jotka tekevät elämästä elämisen arvoista.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥