maanantai 21. heinäkuuta 2014

Blogin kesäloma

Heinäkuu on ollut blogissani kovin hiljaista aikaa. Upeat ilmat ja muut aktiviteetit ovat pitäneet sen verran poissa tietokoneen ääreltä, että olen nyt päättänyt ensimmäistä kertaa blogihistoriassani ottaa hyvällä omalla tunnolla hieman lomaa. Kesälomallani on niin paljon mukavaa tapahtumaa aina syntymäpäivistä Lontoon reissuun, että haluan nauttia koko ajasta täysin rinnoin ilman että mietin blogiasioita tai raahaisin tietokonetta mukanani.

Kirjat kuuluvat silti kesälomaani, ja Keltainen kesä on jo aloitettu. Myös paljon kehuttu Kultarinta odottaa lukuvuoroaan, sillä olen säästellyt sitä juuri nimenomaan tätä ihanaa kesälomaani varten. Uudessa ystävässäni Kobossakin on muutamia kirjoja valmiina. Muuten menen pitkälti fiiliksen mukaan. Kirjat kuuluvat kesään, mutta kesään kuuluu niin paljon muutakin, että en aio stressata lukemisesta nyt yhtään. Loma tekee hyvää.

Blogini hiljenee ja jää ansaitulle kesätauolle, mutta vielä en lupaa koska palaan linjoille. Myöhemmin saattaakin tulla sitten melkoinen suma kun puran kirjapinojani tänne blogiin. Voihan olla, että innostun tässä välissäkin piipahtamaan blogimaailmassa ja kirjoittelemaan tänne, mutta kuten sanottu - fiiliksen mukaan.

Nyt nautin tästä ihanasta hetkestä kun kauan kaipaamani kesäloma vuosien tauon jälkeen on vihdoin mahdollista. Rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille ♥

tiistai 15. heinäkuuta 2014

John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe





16 -vuotias Hazel sairastaa parantumatonta syöpää. Syövän vuoksi hän joutuu kuljettamaan mukanaan koko ajan happisäiliötä, sillä ilman sitä hänen keuhkonsa eivät kestä. Uusi kokeilussa oleva lääke yllättäen estää Hazelin sairauden kehittymistä, mutta ei kuitenkaan suoranaisesti paranna tätä. Hazel ei käy koulua, eikä tapaa juurikaan ystäviä. Lääkärien ja vanhempiensa toiveesta hän menee ryhmätapaamiseen jossa on muitakin vakavasti sairaita nuoria. Hazel ei haluaisi mennä, hänelle riittäisi koti ja kirjat, mutta huomaa kuitenkin istuvansa mukana kokouksissa. Siellä hän tapaa Gusin, toisen jalkansa menettäneen pojan, ja kaksikon välille syntyy side joka muuttuu pian rakkaudeksi.

Luin kirjan viime vuoden puolella, ja vaikka kirja oli minusta hyvä ja liikuttava, uskoin että lukioikäiselle minulle noin kymmenisen vuotta sitten kirja olisi ollut täyskymppi. Samaa mieltä olen edelleen, mutta ymmärrän täysin kirjasta lähtevän hypetyksen, olinhan itsekin innoissani menossa katsomaan kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa. Tähtiin kirjoitetussa virheessä on paljon hienoja elementtejä, ja kun ajatellaan kohderyhmää nuoret aikuiset, on virkistävää että aiheena on jotain erilaista ja hyvin koskettavaa.

Elokuvaa menin katsomaan yhdessä ystäväni kanssa, joka ei ollut kirjaa lukenut. Kysyin häneltä halukkuutta lähteä kanssani katsomaan elokuvaa, ja mainitsin ettei liikuttumiselta voi välttyä. Vinkistäni huolimatta hän lähti soitellen sotaan ja jätti ottamatta nenäliinat mukaan. Onneksi olin itse varautunut ja elokuvan jälkeen vieressäni istui punasilmäinen ystäväni joka kysyi: "mitä ihmettä sä toit mut oikein katsomaan, mä oon tässä vaan rääkinyt kun tää oli niin järjettömän koskettavaa". Eikä hän ollut ainoa joka lähti silmät punaisena ulos teatterista.

Pidin elokuvasta todella paljon, ja nuoret näyttelijät olivat minusta osuvia rooleihinsa. He eivät olleet minulle entuudestaan tuttuja mistään muista elokuvista, joten oli mukava kerrankin katsoa elokuvaa jossa kasvot ovat tuoreet eivätkä muistuta jostain toisesta elokuvasta. Tähtiin kirjoitettu virhe ei saa pelkästään itkemään ja kaivamaan nenäliinoja taskusta, sillä onneksi mukaan on otettu myös sitä huumoria, josta kirjassakin niin kovasti pidin.

Suosittelen kirjaa ja elokuvaa kaikille joihin musta huumori, rakkaustarina ja tarinan koskettavuus vetoaa, sillä tässä on sitä kaikkea. Elokuvan myötä kirja matkasi ystäväni luokse joka halusi nyt ehdottomasti sen lukea.

Elokuvan ensi-ilta on 11.7, ja kiitän sekä kirjasta että elokuvakokemuksesta SF Film Finlandia, kiitos!


sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Salla Simukka: Jäljellä / Toisaalla

Salla Simukka: Jäljellä / Toisaalla
Tammi 2012


Innostuin Salla Simukan kirjaparista Jäljellä ja Toisaalla, kun tutustuin Lumikki -trilogiaan tässä vähän aikaa sitten. Simukka kirjoittaa nuorten kirjoja joiden lukemisesta pitää hieman vanhempikin lukija. Innostuin myös kovasti tästä yhteispainoksesta, jossa pääsee heti molempien kirjojen kimppuun. Tällaisia yhteispainoksia voisi olla useamminkin.

Kirjaparin ensimmäinen osa Jäljellä kertoo 15-vuotiaasta Emmi Aallosta, joka tuntee itsensä todella ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi. Kukaan ei ole kiinnostunut olemaan hänen ystävänsä, sillä hän on outo Potentiaali, joka ei ole vielä löytänyt omaa lahjakkuusaluettaan. Koulussa oppilaat ovat jakautuneet omiin lahjakkuusryhmiinsä, mutta Emmi vaeltaa yksinään itseään reippaasti muita nuorempien Potentiaalien etsiessä omaa tulevaa lahjakkuusaluettaan.

Jos ei koulussa kukaan huomaa häntä, ei kukaan kotonakaan erityisemmin hakeudu hänen seuraansa. On kuin Emmi olisi ilmaa, ja hänen Potentiaalisuutensa leijuu ilmassa epämiellyttävänä asiana. Emmi päättää karata kotoa, jotta hänestä tulisi edes tyttö joka katosi. Ja ehkä perhekin vihdoin huomaisi hänet ja alkaisi kaivata häntä. Palatessaan karkumatkalta Emmi kuitenkin huomaa, ettei kotona ole ketään. Ei itseasiassa koko kaupungissa. Minne ihmiset ovat kadonneet? Mikä on tämä outo ja hiljainen maailman jossa Emmi nyt on?

Toisaalla 18-vuotias Samul Järvi saa erikoisen mutta todella houkuttelevan työtarjouksen josta ei voi kieltäytyä. Hänellä ei ole ollut koulun loppumisen jälkeen töitä, ja päivät kuluvat nukkuen ja pelaten tietokoneella, joten hyväpalkkainen työ on paikka tulee osuvaan saumaan. Olkoonkin, että projekti on hyvin salainen ja arveluttava, mutta siitä maksetaan todella hyvin. Näin hän voi auttaa maksamaan vanhempiensa velkoja pois ja elämään itsekin jatkossa hyvin.

Kirjaparin toisesta osasta ei voi kertoa paljoa, jotta ei tule paljastaneeksi liikaa. Toisaalla avaa Jäljellä romaanin salaisuuksia, ja näyttää tilanteen toisen kertojan silmin. Kirjat täydentävät toisiaan ja saavat palaset loksahtamaan paikoilleen.

Pidin eniten ensimmäisestä osasta, Jäljellä, joka vei heti mukanaan. Molemmat kirjat olivat todella helppoja luettavia, ja sopivat loistavasti kesäkirjoiksi. Sitä haluaa tietää miten kaikki päättyy, mikä on todellista ja mikä ei. Simukka on luonut mielenkiintoisen ja oikeastaan aika karmivankin maailman, jossa kuvataan teknologian kehittymistä ja Isoveli valvoo -meininkiä, joka antaa ajattelemisen aihetta. Mitä oikeasti tekisit, jos heräisit joku päivä maailmassa täysin yksin?