tiistai 30. syyskuuta 2014

Kirjaostoksilla!

Kun kutsu käy kirjaostoksille, ei siinä kauaa tarvitse kirjahullun miettiä. MarikaOksa blogista Oksan hyllyltä haastoi kirjabloggaajat syyskuussa kirjaostoksille ja minähän lähdin. Viime vuonna vastaava tempaus tehtiin myös, mutta tuolloin valittiin yksi päivä jolloin ostettiin kirja normaalihintaisena. Tuosta tempauksesta voi lukea lisää tästä postauksesta.

Tänä vuonna haaste erosi niiltä osin, että ostoaikaa oli kokonainen kuukausi, eikä kirjan tarvinnut olla täysihintainen. Kirja sai olla millainen vain: kovakantinen, pokkari, äänikirja, e-kirja tai miki-kirja.. Kirja kuin kirja siis! Näin mahdollisimman monella oli mahdollisuus osallistua tempaukseen.

Ostoksia tuli siis tehtyä, mutta yllätyin kuitenkin niiden maltillisuudesta. Tai noh, kukkaro aina toisinaan määrää tahdin, mutta hyviä ostoksia tuli silti tehtyä. Normaalihintaisena ostin yhden lempikirjailijani uutuuskirjan, eli Haruki Murakamin Värittömän miehen vaellusvuodet. Tämä kirja on lukuvuorossa hyvinkin pian, sen verran ihastunut Murakamiin olen (kuten kuvan taustasta voi nähdä!). Kerroin kassalla myyjälle, että olen tehnyt itseni kanssa lupauksen että aina kun herra Murakami julkaisee kirjan, ostan sen kovakantisena hyllyyn sillä harmittaa että osa kirjoistani on pokkareina ja osa kovakantisina. Kun on lempikirjailijasta kyse, tällainen asia tuntuu hyvin tärkeältä! Ilmeestä päätellen myyjä ei kuitenkaan oikein ymmärtänyt mistä puhuin, tyytyi vain sanomaan "aivan...".

Huomaan, että jollain tavalla taidan toistaa kaavaa viimevuotisesta tempauksesta, sillä tuolloinkin ostin Joel Haahtelan kirjan. Niin myös tänäkin vuonna. Näistä toinen, Traumbach, oli kirjakaupan alekorista tekemäni löytö joka kustansi vain 7 euroa. Pakkohan se oli napata mukaan, kun Haahtelan kirjoja ei kovinkaan monesti mistään löydä. Katoamispiste taas oli bongaus nettikirpputorilta, joka maksoi muistaakseni 8 euroa. Näin minusta tuli kahden Haahtelan kirjan onnellinen omistaja!


Kirjoja olisin voinut hankkia vieläkin enemmän, ja muutama syksyn uutuus jäikin vielä kaihertamaan mieltä mutta pysyin lujana. Onhan tässä kuitenkin tulossa vielä kirjamessutkin ja siellä voi antaa sitten luvalla mopon karata käsistä, heh.


perjantai 26. syyskuuta 2014

Tuomas Kyrö - Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja


Tuomas Kyrö: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja
WSOY 2014
Mistä minulle: Elisa Kirjan kesäkampanja


Kesä alkaa olla ensi viikolla koittavan lokakuun myötä jo melkoisesti takanapäin, mutta minulla on jäänyt vielä yhdestä kesäkirjasta kirjoittamatta tänne. Blogat mahdollisti tutustumisen e-kirjan maailmaan Elisa Kirjan kesäkampanjan myötä, ja täytyy kyllä sanoa että kätevää on paitsi e-kirja myös Elisa Kirja. Uuden puhelimeni ansiosta e-kirjaa on nyt helppo lukea tabletin ja e-kirjan lukulaitteen myötä myös puhelimesta vaikkapa silloin, kun istuu bussissa.

Aikaisemmat Mielensäpahoittajat ovat olleet kertakaikkisen huippuja. Muistan hyvin kun viime kesänä luin molemmat kirjat ja nauraa hekottelin pihalla naapureiden ihmetellessä. Osui ja upposi, kyllä on Suomi pullollaan Mielensäpahoittajia. Kyllä olikin sitten iloinen uutinen että jatkoa Mielensäpahoittajalle seuraa. Aikaisemmat osat ovat olleet harmittavasti kovin lyhyitä mutta Ilosia aikoja -kirja onkin sitten jo hieman paksumpi tapaus.

Mielensäpahoittajan on aika valmistautua, sillä on aika kirjata oma muistokirjoituksensa, testamenttinsa ja hankkia hautapaikka. Ja kyllä se itse tehty arkku on paras arkku. Kaikki ei kuitenkaan mene ihan niin kuin on suunniteltu, varsinkaan kun mustetta testamentin tekoon ei tahdo löytyä eikä poikakaan oikein tahdo ymmärtää mistä kaikessa on kysymys. Mutta kyllä ihmisen täytyy olla valmistautunut, kuka muuten voi tietää kenelle esimerkiksi Voortti Eskortti kuuluu?

Tiedä mistä sitten johtui, mutta minulle tämä ei yltänyt aikaisempien osien tasolle. Puolessa välissä kirjaa olin jo hieman hämilläni, miksi en päässyt mukaan kirjaan? Hieman verkkaisempi kerronta pääsi vähän yllättämään, mutta kirjan luettuani täytyy sanoa että jäi ihan hyvä tunne, sellainen hieman haikea. Kyllä siinä elämän perusasioita käytiin läpi sydämeen käyvällä ja Mielensäpahoittajan tyylillä. Sitä ehkä odotti enemmän mielensäpahoittamista ja naurua, mutta tässä liikuttiinkin vähän syvemmillä vesillä.

Kyrö on onnistunut luomaan suomalaisten sydämiin täydellisesti osuvan hahmon johon moni voi samaistua, tai sanoa tuntevansa. Kyllä näen jo nyt lähipiirissäni muutaman tulevaisuuden mielensäpahoittajan..

Vaikka kirja ei yltänytkään edellisten kirjojen tasolle (ensimmäinen oli kyllä niin huippu), en voi sanoa että tämä olisi ollut huono. Tässä vain selkeästi oli nyt erilaisempi tunnelma, sellainen haikea ja kaiken yhteen kokoava. Mielensäpahoittaja myöntää että on elämänsä aikana ehkä mahdollisesti muutama virhekin tullut tehtyä, vaikka hyvä elämä muuten on ollutkin.

Kiitos Blogatille ja Elisa Kirjalle lukukokemuksesta!

P.s: Syyskuun ajan (eli vielä muutaman päivän) on Elisa Kirjasta mahdollisuus ostaa kaksi ensimmäistä Mielensäpahoittajaa hintaan 4,90 e/kpl. Tästä ilmoituksesta ei makseta minulle mitään, tämä vain vinkkinä :)


maanantai 15. syyskuuta 2014

Arvonnan voittaja!

Kiitokset kaikille arvontaan osallistuneille! Kyseessä oli hyvinkin pikainen arvonta, ja tänään on aika julistaa voittaja. Arvonnan suoritti tuttuun tapaan mieheni, ja paperilappusten seasta esiin nousi nimi

MarikaOksa

Onnea! Kate Mortonin Hylätty puutarha on nyt sinun. Laitatko minulle sähköpostia kirjakirppu(at)gmail.com niin saan kirjan sinulle mahdollisimman pian :)


Kirja lähtee eteenpäin, ja itse jään herkuttelemaan luumurahkapiirakalla. Näin saan samalla hyödynnettyä eilen luumupuusta kerättyä satoa. 

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ♥♥♥

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Kate Morton - Hylätty puutarha ja arvonta

Kate Morton: Hylätty Puutarha
Bazar 2014
Suomennos Hilkka Pekkanen
Englanninkielinen alkuteos The Forgotten Garden
Arvostelukappale kustantajalta

"Syysaurinko oli tullut esiin piilopaikastaan ja viskoi hopealaikkuja pitkin joen pintaa. Thamesin. Joki oli nähnyt niin kovin paljon: määräämättömän monet ihmiset olivat eläneet elämäänsä ja lukemattomat kuolleet sen rannoilla. Thamesilta oli kerran vuosia sitten lähtenyt laiva, jossa pikkuinen Nell oli matkustajana. Alus oli vienyt Nellin pois hänen tuntemastaan elämästä kohti epävarmaa tulevaisuutta. Kohti tulevaisuutta joka oli nyt mennyttä, kohti elämää joka oli nyt ohi. Siitä huolimatta se oli edelleen tärkeää, se oli ollu tärkeää Nellille, ja nyt se oli tärkeää Cassandralle. Tämä arvoitus oli hänen perintönsä. Ja enemmänkin, se oli hänen velvollisuutensa."

Vuonna 1913 Britanniasta saapuu Australiaan laiva, joka tuo mukanaan pienen Nell -tytön. Kukaan ei tiedä kuka tyttö on, eikä tyttö suostu kertomaan edes nimeään. Niin oli sovittu leikissä Kirjalijattaren kanssa: hän ei kertoisi kenellekään kuka on. Tyttöä kuitenkin huolettaa, kun Kirjailijatarta ei näy, sillä hän oli luvannut pitää hänestä huolta. Satamassa on kuitenkin hyväsydäminen mies, joka ottaa tytön kotiinsa ja kasvattaa kuin omanaan suurta rakkautta tuntien. 

Nuorena aikuisena, juuri kihloihin menneenä, Nell saa kuitenkin kuulla isältään ettei ole perheen biologinen lapsi ja koko hänen siihen astiselta elämältään menee pohja täysin. Hän ei tiedä kuka on, ja kärsii asiasta koko elämänsä ajan. Kuka hänet oikein hylkäsi laivaan?

Vuosia, vuosia myöhemmin nuori australialaisnainen Cassandra saa isoäidiltään yllättävän perinnön. Pieni rantatalo Cornwallissa, Englannissa nyt Cassandran. Miksi isoäidillä oli rantatalo, jonka olemassaolosta Cassandra ei tiennyt mitään? Cassandra matkustaa Englantiin tutustuakseen perintöönsä ja saamaan selville isoäitinsä Nellin mysteerisen menneisyyden.

Kate Mortonin aiemmin suomennettu Paluu Rivertoniin oli mukava lukukokemus, ja olinkin kiinnostunut kirjailijan uusimmasta suomennetusta teoksesta heti kun siitä kuulin. Hylätty puutarha on monen aikatason, ihmisen ja kohtalon kirja ja sen yli kuudellesadalle sivulle kätkeytyy melkoinen sukutarina ja perhesalaisuus. Kirjan alku ei täysin tempaissut mukaansa, mutta tarina kuitenkin onnistui kietoa minut pauloihinsa. Blackhurstin yllä leijuva salaisuus kiehtoi ja halu selvittää Nellin menneisyys oli vahva.

Kuten aina ennenkin, kun romaanissa hypitään ajallisesti siellä ja täällä, on itselleni haastavinta palata aina sieltä menneisyydestä nykyisyyteen. Menneet tapahtuvat jaksavat kiehtoa aina enemmän kuin nykyhetki! Mietin kyllä useaan kertaan, olisiko kerrontaa voinut tiivistää, sillä reippaasti yli 600 sivua on melkoinen järkäle. Varsinkin, kun ajallisesti sinkoillaan useassa paikassa. Tuollaiseen sivumäärään mahtuu toki menneisyyttä ja nykyhetkeä, mutta myös paljon ihmisiä ja tapahtumia. Jokaisella kirjassa esiintyneellä ihmisellä oli oma roolinsa menneisyyden verhojen raottamisessa, mutta olisiko vähempikin riittänyt? 

Kirjaa lukiessa en voinut olla miettimättä, kuinka hyvin tarina voisi toimia valkokankaalla. Samoja ajatuksia oli mielessäni myös Paluu Rivertoniin kohdalla. Morton kirjoittaa siis paitsi elokuvamaisesti myös kiehtovasti niin, että sitä uppoutuu väkisinkin kirjan maailmaan. Paljon juonenkäänteitä, perhesalaisuus, mysteeri ja Iso-Britannia, siitä on Hylätty puutarha ja hyvä lukuromaani tehty.

Järjestän tähän loppuun myös pienen arvonnan. Mikäli olet kiinnostunut lukemaan tämän Kate Mortonin kirjan, osallistu kommentoimalla postaukseen mikä on kirjasyksysi odotetuin teos? Toki postaukseen saa kommentoida muutenkin, mutta ilmoitathan mikäli et osallistu arvontaan :) Aikaa osallistua on tämä loppuviikko, sunnuntaihin saakka. Maanantaina 15.9 julkistan voittajan.