tiistai 15. heinäkuuta 2014

John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe





16 -vuotias Hazel sairastaa parantumatonta syöpää. Syövän vuoksi hän joutuu kuljettamaan mukanaan koko ajan happisäiliötä, sillä ilman sitä hänen keuhkonsa eivät kestä. Uusi kokeilussa oleva lääke yllättäen estää Hazelin sairauden kehittymistä, mutta ei kuitenkaan suoranaisesti paranna tätä. Hazel ei käy koulua, eikä tapaa juurikaan ystäviä. Lääkärien ja vanhempiensa toiveesta hän menee ryhmätapaamiseen jossa on muitakin vakavasti sairaita nuoria. Hazel ei haluaisi mennä, hänelle riittäisi koti ja kirjat, mutta huomaa kuitenkin istuvansa mukana kokouksissa. Siellä hän tapaa Gusin, toisen jalkansa menettäneen pojan, ja kaksikon välille syntyy side joka muuttuu pian rakkaudeksi.

Luin kirjan viime vuoden puolella, ja vaikka kirja oli minusta hyvä ja liikuttava, uskoin että lukioikäiselle minulle noin kymmenisen vuotta sitten kirja olisi ollut täyskymppi. Samaa mieltä olen edelleen, mutta ymmärrän täysin kirjasta lähtevän hypetyksen, olinhan itsekin innoissani menossa katsomaan kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa. Tähtiin kirjoitetussa virheessä on paljon hienoja elementtejä, ja kun ajatellaan kohderyhmää nuoret aikuiset, on virkistävää että aiheena on jotain erilaista ja hyvin koskettavaa.

Elokuvaa menin katsomaan yhdessä ystäväni kanssa, joka ei ollut kirjaa lukenut. Kysyin häneltä halukkuutta lähteä kanssani katsomaan elokuvaa, ja mainitsin ettei liikuttumiselta voi välttyä. Vinkistäni huolimatta hän lähti soitellen sotaan ja jätti ottamatta nenäliinat mukaan. Onneksi olin itse varautunut ja elokuvan jälkeen vieressäni istui punasilmäinen ystäväni joka kysyi: "mitä ihmettä sä toit mut oikein katsomaan, mä oon tässä vaan rääkinyt kun tää oli niin järjettömän koskettavaa". Eikä hän ollut ainoa joka lähti silmät punaisena ulos teatterista.

Pidin elokuvasta todella paljon, ja nuoret näyttelijät olivat minusta osuvia rooleihinsa. He eivät olleet minulle entuudestaan tuttuja mistään muista elokuvista, joten oli mukava kerrankin katsoa elokuvaa jossa kasvot ovat tuoreet eivätkä muistuta jostain toisesta elokuvasta. Tähtiin kirjoitettu virhe ei saa pelkästään itkemään ja kaivamaan nenäliinoja taskusta, sillä onneksi mukaan on otettu myös sitä huumoria, josta kirjassakin niin kovasti pidin.

Suosittelen kirjaa ja elokuvaa kaikille joihin musta huumori, rakkaustarina ja tarinan koskettavuus vetoaa, sillä tässä on sitä kaikkea. Elokuvan myötä kirja matkasi ystäväni luokse joka halusi nyt ehdottomasti sen lukea.

Elokuvan ensi-ilta on 11.7, ja kiitän sekä kirjasta että elokuvakokemuksesta SF Film Finlandia, kiitos!


6 kommenttia:

  1. Minäkin olisin pitänyt tästä varmasti enemmän teini-ikäisenä.

    Ps. Mikä kirjahylly tuolla taustalla kurkkaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka en kohderyhmään kuulunutkaan, pidin kuitenkin kirjasta. Mutta ehdottomasti olisi ollut kova juttu teini-ikäisenä.

      Hyllyt ovat Ikean, muistaakseni Billyt :)

      Poista
  2. Kirja oli kivaa luettavaa (voiko noin sanoa aiheen yhteydessä, hmm..), sujuvasanaista ja nopealukuista, ajatuksia herättävää ja teini-ikäinen minä olisi rakastanut sitä. Mutta kovasti odotan tätä iltaa, kun pääsen leffaan katsomaan Hazelia ja Gusia! Nenäliinahuomautus otettu vakavasti ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä välillä tuli mietittyä, että sopiiko tässä nyt kuolemansairaille nuorille nauraa kun huumori osui ja upposi. Joten kyllä, aiheestaan huolimatta myös kivaa luettavaa! Mukavaa leffailtaa, nenäliinat on hyvä olla mukana :D

      Poista
  3. Aikalailla samoissa fiiliksissä luin kirjan eli tykkäsin, mutta olisin tykännyt enemmän joskus nuorempana. Leffa alkoi nyt houkuttaa arviosi perusteella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuva on aika uskollinen kirjalle, ja itse tosiaan tykkäilin kyllä elokuvasta. Kannattaa kokeilla jos on vähääkään kiinnostusta :)

      Poista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥