keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Olen lukenut äänikirjan, olen kuunnellut kirjan?

Viimeisestä postauksestani onkin kulunut jo aikaa, minne lie nämä päivät vaan hurahtavat. Lukeminen on hieman takkuillut viime päivinä ajanpuutteen vuoksi ja se saa olon kärttyisäksi. Nyt viikonloppuna revin oman aikani vaikka väkisin ja ympäröin itseni kirjoilla.

Olen kuitenkin edennyt yhden kirjan suhteen hyvin, nimittäin äänikirjan. Lainasin kirjastosta Leena Lehtolaisen Minne tytöt kadonneet kokeilumielessä, sillä aikaisemmin olen pitänyt äänikirjailua lähes petoksena, ihmisistä tehdään koko ajan laiskempia ja laiskempia lukemaan. Olen kuitenkin pehmennyt tässä ajattelutavassani melkoisesti, sillä kuinka kätevästi aamun autoruuhkat sujuvatkaan kun pääsen kirjan maailmaan! Kiireinen ihminen hoitaa siinä monta kärpästä samalla iskulla. Olen jopa pohtinut, josko kiertäisin tämän tiiliskivi kammoni lainaamalla Sinuhe Egyptiläisen äänikirjana...jos se ei tuntuisi sitten niin pahalta? ;)

Ainoa häiritsevä asia on kuitenkin kertojan ääni, kirjakieli suhteellisen tasapaksulla äänellä syö tarinan "mukavuutta". Tavallista kirjaa lukiessa tätä ongelmaa ei olisi, jokainen kun aina miettii omassa mielessään millaisia kirjan henkilöt ovat.

Mitä mieltä olette äänikirjoista?

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Elina Hirvonen - Kauimpana kuolemasta

Sain juuri päätökseen turhankin pitkän lukurupeaman jälkeen Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta.

Kirja kertoo Paulista ja Estheristä, jotka ovat molemmat kokeneet tahoillaan kipeitä asioita, ja haluavat vain kadota. Toisensa löydettyään saadaan tarinoita avattua ja ystävyys heidän välillään kasvaa.

Kirjassa kuvataan Afrikan oloja, kuinka lapset joutuvat kaduilla väkivallan kohteiksi, ja kuinka turhauttavalta tuntuu yrittää auttaa maata jossa kaikki on korruption ja tekopyhyyden vallassa.

Odotin kirjalta hyvin paljon, mutta kirjan suljettuani en ollut kuitenkaan vakuuttunut sen erinomaisuudesta. Minua häiritsi kovasti kerrontatyyli, jossa vuorotellen oli äänessä Paul tai Esther, sillä vaikka luvun alussa oli kertojan nimi, ei aina ollut varma kumman vuorosta oli kyse, ja joutui toisinaan tarkastamaan asian uudellen. Vähän turhankin usein koin enemmänkin sekavuutta kuin selkeää tarinankerrontaa. Minua häiritsi myös se, että vaikka tapahtumat sijoittuivat Afrikkaan, ei missään vaiheessa selvinnyt mistä osasta Afrikkaa oli kyse.

Kuitenkin esimerkiksi Afrikan kylien tapahtumat ja katulasten kohtalot oli kuvattu hyvin ja uskottavasti, vaikka ne tuntuivat välillä niin käsittämättömältä ymmärtää. Pahuutta on niin paljon.

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Kirjahyllyminä

Olen löytänyt taas erään ihan mahtavan haasteen joka blogeissa on pyörinyt, ja haluan tehdä samanlaisen myös itse, ehdottomasti! Ideana on siis vastata kysymyksiin omistamiensa kirjojen perusteella.

Oletko mies vai nainen?
Tyttö joka leikki tulella

Kuvaile itseäsi
Kirjavaras

Kuinka voit?
Homma hanskassa

Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi
Revolutionary Road

Mihin haluaisit matkustaa?
Aamiainen Tiffanylla

Kuvaile parasta ystävääsi
Pikku Prinsessa

Mikä on lempivärisi?
Korpinmusta

Millainen sää on nyt?
Tuhat loistavaa aurinkoa

Mikä on mielestäsi paras vuorokauden aika?
Hyvää yötä, Herra Hakkarainen

Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
Eat Pray Love- omaa tietä etsimässä

Mitä elämä sinulle merkitsee?
Totta

Millainen parisuhteesi on?
P.s. rakastan sinua

Mitä pelkäät?
Miehet jotka vihaavat naisia

Päivän mietelause
Mitä huominen tuo tullessaan

Minkä neuvon haluaisit antaa?
Saatana saapuu Moskovaan

Miten haluaisit kuolla?
Viimeiseen hengenvetoon

Mottosi?
Voittaja on yksin

------------------------
Yllättävän vaikea oli keksiä sopivia vastauksia, hauska haaste kuitenkin! =)

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Ian McEwan - Rannalla

Kuten edellisessä postauksessani tulikin jo ilmi, että olen Ian McEwaniin tehnyt hieman tuttavuutta, on vuorossa Rannalla.

Siinä missä en erityisemmin pitänyt Vieraan turvasta, pidin minä tästä sitten hiukan enemmän.
Kirja kertoo Florencesta ja Edwardista heidän hääyönään, joka muuttuu katastrofaaliseksi, elämää muuttavaksi lopuksi. Tarinan aikana ollaan sekä hääyön tapahtumissa että parin alkutaipaleella aina heidän kohtaamisestaan kirkon alttarille.

Olin monessa kohtaa jollain tavalla hermostunut, kun tarina ei tuntunut etenevän. Siinä missä Vieraan turva- kirjassa en kokenut olevan liiaksi ihmiskuvausta, oli tässä sitä sitten senkin edestä. Huomasin tässä myös saman tyylin kuin Vieraan turvassa, tarina eteni suhteellisen rauhallisesti kunnes lopussa koko loppuelämä oli kerrottu hyvin nopeasti.

" Kokonaisen ihmiselämän kulku voi kääntyä vain siksi, että mitään ei tehdä."

Kaiken kaikkiaan pidin tästä kuitenkin huomattavasti enemmän kuin Vieraan turvasta, mutta uskon jättäväni McEwanin tuotannon hetkeksi aikaa sivuun, ja mahdollisesti palaavani niihin myöhemmin. Vielä en tämän palkitun kirjailijan kanssa ole päässyt samoille "taajuuksille".

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Ian McEwan - Vieraan turva

Jo jonkin aikaa olen halunnut McEwanin tuotantoon tutustua, ja valitsin ensimmäiseksi luettavakseni Vieraan turvan.

Mary ja Colin ovat lomalla Venetsiassa, jonka kadulla he tapaavat salaperäisen Robertin ja myöhemmin myös hänen vaimonsa Carolinen vieraillessaan pariskunnan kodissa. Mary ja Colin huomaavat, että pariskunnassa on jotain todella outoa ja pelottavaakin, mutta sitä on hankala pukea sanoiksi.

Marya häiritsee loppuloman aikana jokin piinaavasti ja kauhukseen lopulta ymmärtää mitä hän todella näki Robertin ja Carolinen luona.

Tämä on tosiaan ensimmäinen lukemani kirja kirjailijalta, ja en vielä ainakaan ole täysin vakuuttunut. Tässä häiritsi jotenkin niin moni asia, etten oikein saanut tästä irti sitä jännitystä, mitä odotin. En pitänyt tyylistä kuvata Maryn ja Colinin yhteistä elämää, se tuntui enemmänkin ahdistavalta kuin rakastavalta suhteelta vaikka juoneen kuuluikin tiedostaa, että useita vuosia yhdessä ollut pariskunta ei ole enää vastarakastuneen tasolla. En paikoitellen olisi halunnut edes lukea Marysta ja Colinista mitään, sen verran vaikealta heidän suhteensa näin ulkopuolisesta tuntui.

Lisäksi pidin outona, että kun Mary ja Colin olivat Robertin ja Carolinen luona yötä, he heräsivät alasti ja Caroline kertoi Marylle kuinka oli katsonut heitä yöllä, ei minkäänlaiset herätyskellot alkaneet soimaan, sillä onhan tuo nyt ehkä hieman kummallista...

Tai sitten minä keskityn epäolennaisiin asioihin.

Kaiken kaikkiaan olin hieman eksyksissä kirjan kanssa, ja luinkin tässä myös kirjailijan toisen teoksen, että voisin edes jonkinlaista mielipidettä hänestä muodostaa.

torstai 9. kesäkuuta 2011

Charlaine Harris - veren imussa


Sookie Stackhouse sarjan neljäs osa alkoi siitä mihin edellinen osa jäi.

Vampyyri Bill ja Sookie ovat eronneet Missisipissä tapahtuneiden asioiden vuoksi ja Sookie yrittää elää elämäänsä normaalisti. Sookie ei halua sekaantua enää yhteenkään sotkuun ja kärsiä niistä.

Tilanne kuitenkin muuttuu, kun Sookie näkee myöhään illalla Ericin, viidennnen alueen seriffin ja erittäin voimakkaan vampyyrin, juoksevan tienvieressä muistinsa menettäneenä! Sookie huomaa pian taas olevansa keskellä ongelmia kun selviää, että Bon Tempsiin tulleet voimakkaat noidat ovat Ericin muistinmenetyksen takana.

Jokin näissä Harrisin kirjoissa vetoaa, vaikka ajoittain kieli on aika kökköä. Olen kuullut että monet suosittelevat lukemaan nämä englanniksi, mutta itse aina kärsivällisesti odotan suomennoksia :) Kirjoja on myös mielenkiintoisempi lukea kun tapahtumat ja henkilöt ovat hyvinkin erilaisia joissakin kohdissa verrattuna tv-sarjaan. Suomessa sarjaa on nähty vasta kolmen tuotantokauden verran ja ainakin nyt tämän neljännen kirjan luettuani voin todeta että tapahtumat eivät todellakaan ole kolmannen tuotantokauden päätösjakson mukaan menossa yhtään samalla tyylillä eteenpäin kuin kirjan mukaan.

HUOM, ÄLÄ LUE TÄTÄ KAPPALETTA JOS ET HALUA JUONIPALJASTUSTA!
Itse olen odottanut jo jonkin aikaa, että Sookiella ja Ericillä tulee jotain sutinaa, ja nyt vihdoin ja viimein niin tapahtuukin! Bill esiintyy kirjassa muutenkin hyvin hyvin pienessä roolissa, hieman alussa ja hyvin vähän loppupuolella. Pääpaino on Sookiessa ja Ericissä. Saas nähdä miten nämä Sookien mieskuviot tulevat jatkossa menemään, kun hyvännäköisiä miehiä tuntuu olevan jonoksi asti :)

Jostain bongasin että sarjan viides osa ilmestyy suomenkielisenä heinäkuussa, eli sitä sitten vain odottelemaan!

tiistai 7. kesäkuuta 2011

Riikka Pulkkinen- Totta

Nyt on luettu Totta, aika kauan siihen menikin :) Muutenkin tässä on huomannut, että on hirveästi "kirittävää", sillä omat opiskelupuurtamiseni on vaikuttanut todella paljon siihen, etten ehdi lukemaan kaikkia niitä kirjoja mitä haluaisin. Sitten huomaan, että luen niitä uutuuskirjoja vuoden tai kahden viiveellä.. :/

Mutta palatkaamme nyt kuitenkin otsikon aiheeseen.


Totta kertoi kolmen eri sukupolven naisista, jossa isoäiti Elsa tekee kuolemaa. Elsan kuoleman lähestyminen avaa auki äitien ja tyttärien tarinaa, jossa mukana on oleellisesti myös 60- luvulla Elsan ja hänen miehensä Martin kanssa osana perhettä ollut lastenhoitaja Eeva. Eevalle ja Martille kehkeytyy suhde, salaisuus, joka selviää Elsan ja Martin lapselle Eleonooralle sekä Eleonooran lapselle Annalle, kirjan edetessä.

Itse odotin kirjalta todella paljon. Ehkä se suuri ennakkohypetys vaikutti osaltaan siihen, että minulle jäi päällimmäiseksi tunteeksi kirjasta hieman ristiriitainen olo. Olin hieman pettynyt siihen kuinka tarina päättyi, ja kuinka moni asia jäi mielestäni liikaa leijailemaan kysymysmerkkinä ilmaan. Itse olisin kaivannut hieman syvällisempää henkilökuvausta ja tarkennusta joihinkin kohtauksiin. Lisäksi minua on aina häirinnyt lyhyet luvut, joissa kertoja aina vaihtuu. Ei pääse missään vaiheessa kunnolla sisälle vuorossa olevan kertojan maailmaan.

Kirja ei missään nimessä ollut huono, ehkä odotukseni vain olivat turhan korkealla. En ole vielä lukenut Pulkkisen esikoisteosta, Rajaa, jota on kovasti kehuttu ja jota yritän päästä mahdollisimman pian lukemaan..

Sekaannuksia ja muutoksia!

Heti ensi alkuun pahoitteluni, mutta ilmeni erinäisiä ongelmia, ja jouduin avaamaan uuden blogin joka toimii edelleen samalla nimellä, osoiterivi vain hieman muuttuu.

Uusi osoite on siis www.kirja-kirppu.blogspot.com

ja yritän saada asiat kuntoon myös blogilistan kanssa.