torstai 31. tammikuuta 2013

Elif Shafak - Rakkauden aikakirja


Rakkauden aikakirja (The Forty Rules of Love, 2009) Gummerus 2010.
 Suomennos Maria Erämaja, kansi Jenni Noponen

"Rakkautta ei voi selittää. Sen voi ainoastaan kokea.
Rakkautta ei voi selittää, ja kuitenkin se selittää kaiken."

Amerikkalaisen kotirouvan Ellan elämästä puuttuu jotakin. Lapset ovat kasvaneet, eivätkä tarvitse Ellaa enää niin paljon kuin aikaisemmin. Aviomies David ei myöskään tunnu tarvitsevan häntä enää, vaan saa lohdun ja sisällön elämäänsä muilta naisilta. Liitto Davidin kanssa ei ole ollut enää vuosiin onnellinen. He antavat päivien kulua rutiineilla ja antavat ajan vain virrata. Ensimmäinen törmäys alkaa vapisuttaa avioliittoa, kun vanhin tytär Jeanette ilmoittaa kesken opiskelujen menevänsä naimisiin. Ella huomaa vastaavansa ivallisesti tyttärelleen ja samalla jollain tavalla tunnustavansa hänen ja Davidin liiton olevan onneton. Rakkaudeton.

Tapahtumien keskellä Ella on saanut vuosien jälkeen työpaikan, joka on muutakin kuin kotiäitinä toimiminen. Ella toimii Bostonilaiselle kirjallisuusagentuurille ja on saanut luettavakseen tuntemattoman Aziz Zaharan käsikirjoituksen Suloinen rienaus. Ellasta tuntuu jostain käsittämättömästä syystä, että kuin se olisi kirjoitettu juuri hänelle, että juuri Ellan on määrä lukea kirja. Kaikki hänen aikaisemmat ajatuksensa ja tuntemuksensa  rakkaudesta ovat kirjan sivuilla kumottu täysin.

"Huolimatta siitä mitä jotkut sanovat, rakkaus ei ole vain suloinen tunne, joka tulee ja sitten väistämättä haihtuu nopeasti pois."

Suloinen rienaus kertoo 1200- luvulla eläneiden Rumin ja Shamsin tarinan, joka on täynnä rakkautta mutta myös sydänsurua. Vaikka tapahtumat sijoittuvat kauas menneisyyteen, tapahtumat tulevat lähelle nykypäivää, sillä rakkautta ja sydänsurua on kaikista vuosisadoista huolimatta aina. Ellan lukiessa Suloista rienausta, tulee hänelle tarve saada olla yhteydessä tähän tuntemattomaan kirjailijaan. Pian Ella ja Aziz alkavatkin käydä intensiivistä sähköpostiviestittelyä, joka muuttuu pian elämää mullistavaksi.

Olen nyt lukenut peräkkäin kaksi äärimmäisen upeaa teosta, jotka molemmat on kirjoitettu upeiden  naiskirjailijoiden kynästä. Olenkin ollut viime aikoina kaukana idässä ja paluu muille leveysasteille ei taida käydä helposti... Rakkauden aikakirja oli kertakaikkiaan upea kirja, johon ihastuin täysin. Shafak kirjoittaa vangitsevasti, kauniisti ja voimakkaasti. Kirjan neljäkymmentä sääntöä voimaannuttavat, saavat ajattelemaan ja kertovat, että oikeaoppinen usko Jumalaan ei käy oppikirjan kautta, vaan puhtaan sydämen kautta. Ymmärrän, että joitakin nämä säännöt ovat lukemista häirinneet, mutta minulla tätä ei käynyt. Jotenkin tarina itsessään vei mukaansa niin täysin, ja säännöt ikään kuin kuuluivat kuvaan. Ei tullut tunnetta, että tässä saarnattaisiin.

Rakkauden aikakirja etenee kahdessa eri aikatasossa, nykyajassa ja 1200- luvulla. Tämä ei häiritse, aikatasoilla hyppiminen on sujuvaa ja jokaisen henkilön tarinaa lukee mielellään ja kiinnostuneesti. Tässä kirjassa oli kaiken kaikkiaan niin paljon sanomaa, elämän viisautta ja ihmisluonnon kuvausta etten osaa tätä kaikkea hienoutta edes sanoiksi pukea. Tykästyin Kirottuun Istanbuliin, mutta tähän ihastuin vielä enemmän.

"Elämä ilman rakkautta on merkityksetön. Älä kysy itseltäsi, millaista rakkautta sinun tulisi etsiä, hengellistä vai ruumiillista, jumalaista vai maallista, itämaista vai länsimaista. Erottelut johtavat ainoastaan uusiin erotteluihin. Rakkaudella ei ole nimiä eikä määritelmiä. Se on mitä on, puhdasta ja yksinkertaista.
Rakkaus on elämän vettä. Ja rakastaja on tulisielu.
Maailmankaikkeus pyörii eri tavalla, kun tuli rakastaa vettä."


6 kommenttia:

  1. Minä en ole vielä ehtinyt lukea tätä, mutta ihastuin jo Kirottuun Istanbuliin joten odotan tykkääväni tästäkin :).

    VastaaPoista
  2. Sanna, minäkin luin tosiaan ensin Kirotun Istanbulin, ja vasta sitten tämän. Rakkauden aikakirja on näistä kahdesta minusta parempi :) Toivottavasti pidät! :)

    VastaaPoista
  3. Hih, minä pidin huomattavasti enemmän Kirotusta Istanbulista. Tässä se hengellisyys ja uskovaisuus oli turhan saarnamaista >:(

    VastaaPoista
  4. Katri, minä itseasiassa vähän pelkäsin tarttua tähän sillä saarnamaisuus, hengellisyys ja säännöt arveluttivat. Onneksi luin, ihastuin Shafakiin vielä enemmän! Mutta todella ymmärrän näkökulmasi mitä tulee saarnaamiseen. Taidan olla lukijana aika "vietävissä" kun minuun ne eivät vaikuttaneet ;)

    VastaaPoista
  5. Olipa mukava päästä muistelemaan ja fiilistelemään kirjan tarinaa postauksesi kautta :) Kiva että tykkäsit! Minäkään en sen suuremmin häiriintynyt saarnaamisesta, se tavallaan kuului asiaan.

    VastaaPoista
  6. Villasukka, kiva kun jätit kommenttia :) Ihastuin kyllä kirjaan todella kovasti ja odotankin innolla kun keväällä ilmestyy Shafakin uusin!

    VastaaPoista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥