lauantai 15. lokakuuta 2016

Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa

Leena Parkkinen: Säädyllinen ainesosa
Teos 2016
Ulkoasu Jussi Karjalainen
Kirjastosta lainattu


"Saara tiesi olevansa etuoikeutettu, kun Juhani piti tärkeänä että hän oli kotona, ja kyllä hän keksi tekemistä jatkuvasti. Eliaksen vaatteet tuntuivat repeävän ja kutistuvan itsestään. Minä teen tärkeätä työtä, minä pidän perheeni ravittuna ja kuivana. Kuka nainen voisi toivoa enempää. Ja niin Saara pesi pyykkiä, hankasi tahroja niin että suopa syövytti käsiin rakot, tärkkäsi Juhanin paidat, luki kirjoja säästäväisestä taloudenpidosta ja ponnisteli keksiäkseen, miten koti olisi yhä säihkyvämmän puhdas. Hän työskenteli, jotta voisi iltaisin vain sulkea silmänsä ja vaipua unettomaan lepoon, mutta siitä huolimatta hän havahtui rintakipuun kolmelta yöllä, kun koko Töölö lepäsi raukean hiljaisuuden tainnuttamana ja linnutkin olivat vaiti. Saara ei tiennyt, mistä se kaikki kalvava kaipaus kumpusi. Siitä kaikesta oli niin kauan."

Vuonna 1956 Saara muutta Helsingin Töölöön miehensä Juhanin ja poikansa Eliaksen kanssa. Saaran isä junailee heille uuden alun ja Juhanille uuden työpaikan sen jälkeen kun jotain tapahtui kotopuolessa. Elämä Helsingissä tulee olemaan heille kaikille uusi alku. Kuten tuohon aikaan niin kovin usein, on myös Saara keskeyttänyt opintonsa miehensä toiveesta. Saara onkin täysipäiväinen kotirouva, joka tekee kaikkensa että koti kiiltää, kaikki saavat mahansa täyteen ja että hän olisi mahdollisimman hyvä vaimo. Ja silti jokin herättää hänet öisin.

Kunnes Saara tutustuu yläkerrassa asuvaan salaperäiseen Elisabethiin, joka pukeutuu housuihin, järjestää kutsuja, kirjoittelee pitkiä kirjeitä ja rakastaa ruokaa. Ja ennen kaikkea hän on kaikkea sitä mitä Saara ei ole: itsenäinen, aina muodikas maailmannainen. Ja vakooja.

Miten tuntuukaan, että olen viime aikoina saanut lukea todella hyviä kotimaisia teoksia! Ja ennen kaikkea naisten kirjoittamina. Leena Parkkisen Säädyllinen ainesosa on jälleen yksi niistä jotka joukkoon kuuluvat. Kun aloin kirjaa lukemaan, en tiennyt kuinka se tulee viemään mukanaan, ja lopulta tingin jopa vähäisistä yöunistanikin että sain kirjan luettua. Parkkinen kirjoittaa tarinaa niin kertakaikkisen vetävästi etten malttanut olla lukematta.

Henkilöhahmot ovat kirjassa kertakaikkisen onnistuneita, näistä onnettomista ja salaisuuksia täynnä olevista ihmisistä haluaa saada selkoa, ja heitä haluaa ymmärtää. Alussa huomasin olevani järjettömän ärtynyt Saaraan, joka "--suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan hän keskittyi olemaan niin näkymätön kuin mahdollista, hänet hyväksyttiin seisomaan ringin reunalle. Muuta hän ei pyytänytkään." Saara tuntui säikyltä ja naiivilta pikkurouvalta, ja olin varma ettei hahmo voi tästä kurjemmaksi muuttua. Elisabeth kuitenkin näkee Saarassa paljon muutakin. Saaran aviomies Juhani taas oli koko kirjan ajan niin vastenmielinen tapaus että: "Juhani ei ollut tottunut ponnistelemaan asioiden eteen. Hän hermostui nopeasti, jos tunsi ettei saanut juuri sitä minkä ajatteli itselleen kuuluvan. Ei hän itsekäs ollut, hän vain jätti täysin huomiotta sen, että Saara ja Elias söivät pelkkää perunaa ja kastiketta hänen valittaessa pihvin sitkeyttä."

Ja sitten tietysti ruoka. Se on kirjassa suuressa roolissa, sillä jokainen kirjan luku oli nimetty jonkin ruokalajin mukaan, enkä voi väittää etteikö mielikuvat ruuista tuoneet näläntunnetta paikoitellen...

Säädyllinen ainesosa on kiehtova, mukaansatempaava lukuromaani mielenkiintoisesta ajankuvasta. Ajasta, jolloin naisten välistä rakkautta pidettiin rikoksena, nainen sai käydä ravintolassa vain miesseurassa, ja kuinka niin monesti naimisiin mentyä nainen jäi kotirouvaksi. Se on kurkistus 50-luvun Helsinkiin ja poliittiseen ajatusmaailmaan, kustannusmaailmaan ja muistojen Eurooppaan. Ja se on kirjoitettu rakkaudesta ruokaan.

Ihastuin Säädylliseen ainesosaan täysin. Tarina pysyi kasassa koko ajan, eikä kirjaa malttanut laskea käsistä. Muutamat asiat kirjassa jäivät häiritsemään mutta ei niin, etteikö tätä voisi jättää kehumatta. Loppuvuoden parhaimpien kirjojen lista tulee tänä vuonna olemaan melkoinen, sillä sinne tämäkin teos ehdottomasti kuuluu!


15 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä hurjan hyvä romaani. Parkkinen todella osaa kirjoittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaa todellakin! Ja niin vetävästi että sivut kääntyivät todella tiuhaan.

      Poista
  2. Varmasti yksi parhaita kotimaisia tänä vuonna! Lukeminen koukutti aikalailla ja koko Parkkisen luoma maailma oli niin kiehtova.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menee minullakin vuoden parhaisiin kotimaisiin, kuten Lempi ja Kirkkaus! Voi että kun onkin ollut huikea kotimaisten kirjojen taso <3

      Poista
  3. Jenni, tämä on todella hyvä romaani ja miten ihanaa, kun ruoka on kudottu tarinaan!

    Mietin juuri, että en muista toista tällaista kotimaisten kirjojen laatuvyörytystä kuin tänä vuonna. On joukossa muutamia vahvoja miehiäkin: Hilvo ja Tuomainen!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruoka näyttelee suuressa osassa kirjaa ja voi että millaisen nälän se sai välillä aikaan... ;)

      Siis tämä vuosi on ollut parhain kirjallinen minulle itselleni koskaan! Niin monta hienoa kirjaa olen saanut lukea ja kotimaisten kirjojen taso ja nimenomaan laatuvyöry on ollut huikea! <3

      <3

      Poista
  4. Tämä oli ensimmäinen Parkkiselta lukemani kirja, ja nyt mietin, uskallanko kokeilla häneltä enää muuta, voivatko ne muut olla lähelläkään samaa tasoa. Tässä kirjassa ovat palaset todella kohdillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut kesällä myös Sinun jälkeesi, Max josta pidin kovasti! En vain ole saanut aikaseksi tuoda kirjaa blogiin asti. Mutta sitä suosittelen. :)

      Poista
  5. Parkkisesta on tullut yksi suosikkikirjailijoistani. Tämä ja etenkin esikoinen, Sinun jälkeesi, Max ovat lumonneet. Millainen tarinankuljetus, ajankuva, millaisia maailmoja! Hienoja romaaneja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin kesällä Sinun jälkeesi, Max (jota en koskaan saanut tänne blogiin asti),ja pidin kovasti! Sen takia innostuinkin tämän uusimman lukemaan, ja onneksi luin! <3 Tässä kirjailija jota selkeästi kannattaa alkaa seuraamaan :)

      Poista
  6. Ihanaa, että pidit tästä! Eräs ystäväni juuri tänään puhui, miten ei oikein syttynyt tälle vaan luki melkein väkisin, mitä on vaikea ymmärtää, kun itselle tämä oli niin pakahduttava <3

    Sinun jälkeesi, Max on kuitenkin suosikkini!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis ehdottomasti! Tätä ei tahtonut jättää kesken millään, niin hyvin Parkkinen naulitsee lukijansa kirjan ääreen. Vaikeaa tosiaan kuvitella että jollekin on ollut lähes pakkopullaa kirjan lukeminen, kun omalla kohdalla sivut kääntyivät todella tiuhaan!

      Luin kesällä myös Sinun jälkeesi, Max ja pidin kovasti! Silti tämä yltää sen yli <3

      Poista
  7. Jenni, meillä on niin samanlainen kirjamaku, että olisin hämmästynyt jos tämä ei olisi napannut :D Milloinkohan uusi Slaughter julkaistaan? <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä Annika ihan totta! <3
      Miten muuten mietin juuri ihan vähän aika sitten samaa asiaa, jatkoa Will Trentille kiitos!! ;)

      Poista
  8. Säädyllinen ainesosa on hieno kirja, minun parhaimpia kotimaisia tänä vuonna.

    VastaaPoista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥