tiistai 16. toukokuuta 2017

Han Kang: Vegetaristi

Han Kang: Vegetaristi
Gummerus 2017
Suomennos Sari Karhulahti, käännetty Deborah Smithin englanninnoksesta The Vegetarian, 2015
Arvostelukappale kustantajalta

Kirjablogeissa on kevään ajan kuhistu Etelä-Koreassa syntyneen Han Kangin Booker- palkitusta romaanista Vegetaristi siihen malliin, että kirja heilahti lukulistalle sukkelaan. Romaania on kehuttu niin hätkähdyttäväksi, rajuksi, oudoksi kuin henkeäsalpaavaksikin. Sitä kaikkea Vegetaristi nimittäin on. Ja kuitenkin: Vegetaristi jättää hämmentyneen olotilan lukemisen jälkeen. Ensimmäinen ajatus kun oli vain: mitä ihmettä juuri luin?

Yeong-hye päättää lopettaa lihansyönnin kokonaan nähtyään toistuvia brutaaleja painajaisia. Hän on ennen kasvissyöjäksi ryhtymistään taipunut aina muiden tahtoon, kokkaillut miehelleen ja ollut vaatimaton sekä vaitonainen. Yeong-hyen päätöstä ei kuitenkaan oteta suopeasti vastaan perhepiirissä, ja Yeong-hyen aviomies, lanko ja sisar yrittävät saada Yeong-hyen luopumaan päätöksestään ja saamaan kaiken ennalleen. Päätös kasvissyöjäksi ryhtymisestä suistaa vähitellen kaiken raiteiltaan. Pienellä päätöksellä on lopulta suuret seuraukset, sillä Yeong-hyen ruumis ja mieli ovat saavuttamattomissa.

"Yeong-hye muistutti häntä asioista, joita hän ei enää kestänyt. Hän ei voinut antaa Yeong-hyelle anteeksi sitä, että Yeong-hye oli ylittänyt yksinään rajan, jonka tuolle puolen hän ei ikinä kykenisi menemään, eikä sitä, että Yeong-hye oli viitannut niin tavattoman vastuuttomasti kintaalla sovinnaisuussäännöille mutta jättänyt hänet niiden vangiksi. Eikä hän ollut edes tiennyt olevansa kaltereiden takana, ennen kuin sisar oli murtanut omansa."

Kirjan rakenne on totuttua erilaisempi, sillä itse päähenkilö ei saa puheenvuoroa. Äänessä ovat ensin Yeong-hyen aviomies (äärimmäisen vastenmielinen tapaus kaikinpuolin), Yeong-hyesta pakkomielteen saanut lanko sekä Yeong-hyen sisar, jonka kautta valottuu sisarusten lapsuusaika. Yeong-hye näyttäytyy lukijalle vain näiden kolmen henkilön kautta.

Vegetaristia voi lukea monesta näkökulmasta, sillä näkökulmia tässä teoksessa riittää. Itse olin etukäteen tarttumassa teokseen ihmisen oikeudesta omaan vartaloon -ajatuksella, mutta lopulta kuvaan astui niin monta teemaa, ettei teosta voi kuvailla mitenkään yhdellä sanalla. Kontrolli, halu, mielenterveyden menettäminen, naisen asema ja toisaalta kasvutarina ovat myös kaikki kuvauksia jotka kirjaan sopivat.

Kirja oli lopulta niin monimerkityksellinen, outo, rujo, jopa vastenmielinenkin, etten lopulta kuitenkaan ihastunut. Ja myönnän auliisti, etten välttämättä ehkä edes ymmärtänyt kaikkea (toisella lukukerralla tilanne voisi olla eri). Oli jotenkin hirvittävän vaikeaa päästä jo alussa sen yli, että niinkin tavallinen asia kuin kasvissyöjäksi ryhtyminen suistaa jokaisen henkilön elämän raiteiltaan niin järjettömästi kuin tässä tapauksessa tapahtui. Mutta eteläkorealainen kulttuuri ei ole tietämykseni vahvimmasta päästä, tässä siis ehkä yksi kompastuskivistä mikä lukemiseen vaikutti.

Vegetaristi onnistuu siis hätkähdyttämään vaan ei ihastuttamaan. Jotain jää puuttumaan, vaikka monia tasoja kirjasta löytyykin.


Helmet-lukuhaaste: 16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja

8 kommenttia:

  1. Vegetaristi oli kyllä hurjan monitasoinen kirja, ja aika ristiriitainen fiilis siitä itsellekin jäi. Toisaalta tykkäsin hurjasti, juurikin siitä oikukkaasta päätöksestä olla syömättä lihaa ja kaikesta siitä mihin se on johtanut ja mitä sen taustalla on mahtanut olla (minusta se kasvissyönti ei niinkään saanut kaikkea suistumaan raiteiltaan, vaan nimenomaan jokin valtava juna oli jo hurjan pitkiä aikoja sitten sinne lähtenyt, ja nuo tapahtumaketjut olivat ennemminkin sille jonkinlainen korjausliike, paluu omaksi, ajattelevaksi, itseään hallitsevaksi itseksi?), ja toisaalta se tarina jäi silti ihan vähän kauas. Luulen, että luen tämän vielä tämän vuoden puolella uudelleen löytääkseni vielä jotain lisää, sellaista mitä toinen lukukerta pystyy antamaan kun tietää jo mihin ollaan menossa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, pinnan alla oli selvästi jo uinumassa jotakin ja kasvissyöjäksi ryhtyminen laukaisi paljon tapahtumia. Itse jotenkin takerruin vain siihen miten niin lopulta tavalliseen asiaan ylireagoitiin niin vahvasti. Toinen lukukerta voisi tuoda tähän uutta näkökulmaa ja jotenkin uskoisin että tämä todella on niitä kirjoja joita pitää lukea kahdesti ellei enemmänkin jotta ristiriitainen fiilis hälvenisi. Monitasoinen kirja, kyllä!

      Poista
  2. Samantyyppinen lukukokemus meillä siis. Onpa hauska sattuma, että bloggasimme tästä samana päivänä. Minäkään en ole ihan varma siitä, mitä luin. Kenties jokin kerros jäi huomaamatta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun olin julkaissut postaukseni huomasin että sinultakin oli juuri ilmestynyt arvio, hauska yhteensattuma :) Mutta kyllä, hämmentävän ristiriitaiset fiilikset kirjasta jäi, ehkä kirja vaatisi lukukertoja enemmän.

      Poista
  3. Minä luin tätä kulttuurikuvauksen kautta ja miten ympärillä oleviin ihmisiin vaikuttaa, kun yksi poikkeaa normeista ja ns. sekoittaa pakan - ei enää sovi yhteiskunnan hänelle asettamaan rooliin. Jotain oli Yeong-hyellä jo pielessä ennen kasvissyöntiä: hänhän luopui lihasta näkemänsä epämiellyttävän unen takia.

    Minullakaan eivät tossut pyörineet jalassa tästä kirjasta, mutta pidin kyllä siitä ja kyseessä on kirja, joka voisi avautua lisää toisella lukukerralla. Omasta lukukerrastani on aikaa jo yli vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tässä kirjassa toisaalta on niin mielenkiintoista kun tätä voi lukea niin todella monesta eri näkökulmasta, koska juuri kuvailemasi on erittäin osuva myös. Yeong-hye poikkesi käytöksellään vahvasti totutuista normeista. Tämä taitaa olla niitä kirjoja jotka vaatisivat toisen lukukerran avautuakseen vielä enemmän.

      Poista
  4. Minulle tämä oli the kirja, mutta toisaalta olen viime aikoina ihastunut kijoihin, joita en aina heti ymmärrä. :D

    Minusta kirjan tarina ei liity suoraan kasvissyöntiin, vaan Laura hienosti jo kommentoi, että ehkä enemmänkin siien oman itsensä hallintaan. Toisaalta kasvissyönti aheuttaa usein ei-kasvissyöjissä voimakkaita reaktioita, joten tässä ne olivat aika äärimmilleen vietyjä ja se toi aika paljon ajatuksia sekin. Vaikka pääpointtina en sitä kokenut.

    Kirja on kirjoitettu 10 vuotta sitten, joten kulttuuria tarvitsisi varmaan ymmärtää vuosien takaa, että kirja täysin aukeaisi. Ehkä?

    Mutta ihanaa, että tämä jakaa lukijoita. On kiva keskustella kirjasta, josta monella on erilaisia näkemyksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan arviosi! Tämä todella jakaa mielipiteitä ja hyvä niin :) Tosi hyviä kommentteja ja näkökulmia tullut!

      Minulle tosiaan jotenkin koitui yllättävän pahaksi kompastuskiveksi se ajatus miten suhteelliseen normaaliin asiaan ylireagoidaan niin vahvasti. Ja se jo itsessään vei jotenkin tehoa lukukokemukselta, vaikka eihän se kasvissyönti tosiaan ollut pääpointtina.

      Tämä kirja taitaa vaatia vähintään toisen lukukerran, uskoisin. Ehkä sitten moni asia avautuisi taas vähän uudella tavalla.

      Poista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥