torstai 4. toukokuuta 2017

Kevään alku kaiken kauniin


Avaan läppärini sen jälkeen kun olen avanut takapihan oven, ja tunnen auringon valon ja kevään tuoksun. Tunnen ilmassa väreilevän odotuksen, enkä voi kuin fiilistellä. Vihdoin ja viimein talven pimeyden jälkeen voin avata oven ja antaa luonnon tunkeutua sisään. Tätä on odotettu. Tämä hetki joka kevät saa rakastumaan kotiimme uudelleen ja uudelleen. On kuin symbolisesti avaisin oven paljon laajemminkin, ja siltä kieltämättä tuntuu. Läppäri oli ihan oikeasti pölyssä (pyyhin sen ennen kuin aloin kirjoittaa), sillä viimeisen kuukauden aikana on tapahtunut niin paljon asioita että annoinkin niiden tietoisesti vaikuttaa pitäen samalla blogini hiljaisena.

Olen ottanut vähitellen askelia äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen työelämän puolelle. Osa-aika työ mahdollisti pojan päivähoidon aloituksen kevennytetysti, ja samalla vapautti aikaani kokopäiväisen työn hankintaan. Väänsin itseni mitä ihmeellisiin asentoihin läppärin kanssa viilaten ansioluetteloani kuntoon, hakaten hakemuksia, miettien myyviä lauseita ja markkinoiden osaamistani. Valvoin öitä miettien miten muijan käy, ja katsoin tuskaisena säästötiliä joka oli huvennut kotonaoloaikanani käytännössä kokonaan.

Työhistoriani on kaikilta osin hyvin värikäs, ja pätkätöiden luvatussa maassamme olenkin tehnyt koko ikäni vain niitä. Kesälomista olen voinut vain haaveilla, sillä aina uusi pätkätyö uudessa paikassa on aloittanut kaiken nollasta. Kotona ollessani mietin enemmän kuin sen sata kertaa mitä hittoa sitä isona haluaa tehdä, sitä ihan täysin vielä oivaltamatta. Se ajatus jääköön vielä hautumaan.


Taustalla toivoin kuitenkin vimmaisesti saavani vakituisen työpaikan, se oli tavoitteeni koko ajan. Saada hetkellinen rauha käytännössä koko ajan käynnissä olevaan työnhakuun. En voinut levätä laakereillani hetkeäkään, uuden sopimuksen jälkeen oli mietittävä jo seuraavaa. Pahimman epätoivon hetkellä asioita alkoikin tapahtua rytinällä: puhelimeni soi monta päivää putkeen ja sain kutsuja työhaastatteluihin. En voinut ottaa ensiksi tarjottua työtä vastaan suorilta käsin (taidan olla ihan kaheli), sillä pyörät olivat jo pyörimässä ja halusin ottaa tilanteesta kaiken irti. Ensin ei tapahdu mitään ja sitten käynnissä onkin sellainen hullunmylly että alkoi olla jo pää ihan pyörällä.

Samalla tajusin että vuosia ollut haaveeni vakituisesta työpaikasta näyttää ihan oikeasti käyvän toteen. Ja niin lopulta kävikin. Tällä viikolla asia varmistui ja hiljaiseloni täälläkin päättyy. Olen onnellinen, olen innoissani ja oloni on riehakkaan rauhallinen. Nyt voin näiltä osin hengähtää, vaikka arki muuttukin nyt kovasti. Olen innoissani tulevista haasteista vaikka ne kuuluisat ruuhkavuodet sieltä nyt päälle paukahtavatkin.

Parin viikon ajan saan nauttia rauhallisista iltapäivistä ennen kuin työni alkavat ja tiedättekö, käytän sen todellakin itseni hemmotteluun ja rauhoittumiseen! Haahuilen siellä missä mieleni tekee (kuvat muuten Koiramäen Pajutallilta Tuusulasta) ja luen aina kun mahdollista. On siis kevät! 



12 kommenttia:

  1. Ihania kuulumisia! Lämpimät onnittelut! ♥

    Katsoinkin, että kuvat ovat Pajutallilta. Tuo ensimmäinen on aivan ihana, niin kevät.

    Nauti parista rauhallisemmasta viikosta ja sitten kaikkea hyvää uuteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Katja! <3

      Pajutalli heräilee kevääseen myös, aina kun kaipaan pientä inspiroitumisen hetkeä ja omaa aikaa pyörähdän siellä fiilistelemässä. Varsinkin nyt on hyvä hetki käydä erilaisissa ihanissa paikoissa ennen kuin uusi arki alkaa! :)

      Poista
  2. Tätä valoa ja lämpöä on totisesti odotettu!! Pajutalli on viehko usean käynnin ansaitseva paikka. Sinulle iloisia ja rentoja haahuiluhetkosia ja sitten onnea matkaan uudelle työlle ja elonvaiheelle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Takkutukka!

      Talven jälkeen tämä valo tuntuu kertakaikkisen mahtavalta!

      Poista
  3. Sinänsä onnekas olen, että olen saanut vakityön ja aika nuorena jo - työ kun on itsessäänkin ressaavaa, niin tuntuu typerältä että joutuu ressaamaan vielä siitäkin, että kuinka työt jatkuu.
    Oikein paljon onnea tulevaan. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu että tänä päivänä on oikea lottovoitto saada vakkaripaikka mistä vain. Olet oikeassa siinä, että kun stressaavan työn päälle isketään vielä pelko siitä koska rumba alkaa uudestaan, tuntuu kaikki lievästikin sanoen turhauttavalta.
      Kiitos, Marika! <3

      Poista
  4. Paljon onnea työelämään ja uuteen työhön! Ja lukuiloa vihdoinkin alkaneeseen kevääseen!

    VastaaPoista
  5. Onnea vakituisesta työpaikasta, se on mahtava eikä niin itsestään selvä juttu! Valoa kevääseen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Katri! <3 Ei tosiaankaan mikään itsestään selvä juttu, ei ole ollut ainakaan minulle, joten tuntuu todella hyvältä juuri nyt :)

      Poista
  6. Onnea ihan älyttömän paljon vakkaripaikasta ja onnea työhön! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisa! <3 Kyllä tämä tuntuu niin mielettömän hyvältä, vihdoin ja viimein sain vakkarityön :)

      Poista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥