tiistai 18. helmikuuta 2014

Taiye Selasi - Ghana ikuisesti




















Taiye Selasi - Ghana ikuisesti
Otava 2013
Suomennos Marianna Kurtto
Kansi Timo Mänttäri
Englanninkielinen alkuteos Ghana must go


"Kuinka hän olisi voinut tietää? Että elämä, jonka kokoamiseen heillä oli mennyt vuosia, hajoaisi palasiksi viikoissa? Kokonainen elämä, kokonainen maailma, kokonainen maailma jonka he itse olivat rakentaneet: päivällisi, tiskejä, vaippoja, tekoja, tutkintoja, sanattomia sopimuksi.a, vastaajaviestejä maailmalle: Soititte Sain perheelle, emme juuri nyt ole paikalla. Piip. Eivätkä he olisi paikalla enää koskaan. Jättäkää viesti. Kunnes jäljellä ei ollut muuta kuin äitipatsas Volvon takakontissa ja maalaus, kaksi hahmoa. Öljy kankaalle. Kehinde Sai, 1993. Taiteilijan signeeraama. Suurempi ihminen."

Kweku Sai syntyy Ghanassa pienessä kylässä ja vaatimattomissa oloissa. Lahjakas Kweku pääsee opiskelemaan Yhdysvaltoihin lääketiedettä ja menee naimisiin kauniin nigerialaisen Folan kanssa. Fola uhraa menestyksekkäät lakiopintonsa heidän odottaessaan ensimmäistä lastaan, sillä heille riittää yksi unelma, ja se on Kwekun menestyminen kirurgina. Fola jää kotiin ja Kweku menestyy bostonilaisessa sairaalassa, toista yhtä lahjakasta kirurgia kuin Kweku ei ole.

Kaikki muuttuu, kun arvostettu potilas kuolee Kwekun leikkauspöydälle, vaikka kaikki oli jo alusta asti tuhoontuomittu. Leikkaus ei olisi voinut mitenkään pelastaa seurapiirien suosiossa olevaa potilasta, mutta omaiset vaativat rangaistusta ja jonkun jota syyllistää. Vuoden kestänyt oikeustaistelu ajaa Kwekun paitsi taloudelliseen ahdinkoon ja lopuksi vararikkoon, myös täydelliseen häpeään jota ei kestä. Nujerrettuna hän hylkää perheensä ja palaa Ghanaan. Perhe Saita ei enää ole.

Perheen lapset Olu, Kehinde, Taiwo ja Sadie ajautuvat erilleen ympäri maailmaa ja yrittävät rakentaa omaa elämäänsä hajonneen perheen raunioille ja isän jättämän tyhjiön ympärille. Tragedia vaikuttaa syvästi perheeseen, ja Fola tuntee jokaisessa hermopisteessään lastensa tuskan: elossa mutta eivät onnellisia.

Sen verran paljastan tässä, että heti kirjan ensimmäisessä lauseessa Kweku kuolee. Koko tarina ja tragedian vyyhti alkaa siis purkautua Kwekun kuolemasta, ja näin pakottaa särkyneen perheen kohtaamaan sydäntä särkevän menneisyyden ja myös toisensa. Kaksoset Kehinde ja Taiwo jotka kadottivat toisensa ja yhteisen kielensä, Olu joka on koko elämänsä pelännyt tulevansa isänsä kaltaiseksi mieheksi joka hylkää rakkaimpansa ja Sadie joka tunsi aina ulkopuolisuutta.

Selasi on mielenkiintoinen uusi tuttavuus, hän on esikoiskirjailija joka kirjoittaa vahvasti. Aikaisemmin ilmestynyt novelli Afrikkalaistyttöjen seksielämä Suomen Grantassa oli vaikuttavaa luettavaa ja kiinnostus kirjailijaa kohtaan oli suuri. Kirjaston pitkässä varausjonossa oli vihdoin minun vuoroni ja lukukokemus on ollut hyvin intensiivinen. 

Selasi vie lukijaa miten haluaa: johdattaa ensin toisaalle, palaa taas alkuun. Paljastaa lukijalle mitä haluaa ja vähitellen, ajassa ja paikassa pomppien. Eikä lukijana voi kuin lukea, ja saada vähitellen selville perheen tarina. Selasi johdattaa lukijaa nerokkaasti perheen tarinan läpi, kuinka sen jokainen perheenjäsen kipuilee omalla tavallaan, kuinka jokainen kokee tilanteen eri tavalla ja loukkaa väkisinkin toista. Vaikka Selasilla on kyky vangita lukijansa, oli hänen runollinen, näkökulmien vaihtuminen ja omintakeinen tyylinsä kirjoittaa välillä raskasta ja vei hieman voimiakin lukemiselta. Tiedän, että tästä on hirveästi pidetty useissa kirjablogeissa, mutta minulle kirja ei ollut niin vahva kuin esimerkiksi Adichien Kotiinpalaajat.

Suomennoksessa on varmasti ollut oma työnsä, ja Marianna Kurtto tekee sen hienosti. Kirjailijan ääni selkeästi välittyy kirjan sivuilta, omintakeinen kirjoitystyyli esimerkiksi listauksilla, lyhyillä lauseilla mutta toisaalta taas pitkillä runollisilla lauseilla on ollut varmasti haastavaa. 

Vaikka taidan nyt poiketa valtavirrasta aika paljonkin sillä että tämä ei ollut minulle täysin täydellinen kirja, on Selasi jatkossakin ehdottoman kiinnostava ja häneltä odotan innolla uutta. Tämä nainen on kaunis ja erittäin lahjakas, on vaikeaa uskoa että Ghana ikuisesti on kirjailijan esikoisteos, sen verran varma ja vahva kirjailija tässä on kyseessä.

8 kommenttia:

  1. Oi, luen tätä parhaillaan. Tulen sitten myöhemmin lukemaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasinkin goodreadsista että luet tätä parhaillaan. Kiva kuulla kirjasta muiden mielipiteitä, joten tule ihmeessä uudestaan ;)

      Poista
  2. Minua hieman arvelutti, kun luin joulun alla aika lähekkäin tämän ja Kotiinpalaajat. Kirjat eivät sitten kuitenkaan häirinneet toisiaan. Sen sijaan edellispäivänä loppuun saamani Bulawayon Me tarvitaan uudet nimet alkoi tuntua ikävästi saman kaavan toistolta, vaikka kirjailijalla oma ääni onkin. Siirtolaisen tarina kuitenkin toistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tuli juuri ilmoitus että varaamani Bulawayon kirja on saapunut kirjastoon. Mietin, että olen nyt lyhyen ajan sisällä lukenut kaksi kirjaa Adichielta ja nyt Selasia, että onko Bulawayo jo tavallaan liikaa. Haluan kirjan ehdottomasti lukea, mutta ehkä joku pieni tauko voisi olla hyvä juuri tuon toisteisuuden vuoksi.

      Poista
    2. Tulin kommentoimaan erikseen, mutta tungenkin kommenttini tähän väliin, koska vaikken vielä (!!) ole lukenut Adichien kirjaa, luulen minäkin että Bulawayon kirja on näistä heikoin tai tavallisin. Olen lukenut Adichieta aiemmin ja odotan paljon Kotiinpalaajilta. Minulle Ghana ikuisesti oli liki täydellinen.

      (Bulawayon kirjakin on hyvä, mutta...) :)

      Poista
    3. Kotiinpalaajia suosittelen, itse ihastuin siihen todella! Ja kuten tuossa alempana kommentoinkin, että juuri Adichieen olen nyt koukuttunut. Bulawayon kirja tulee varmasti luettua, mutta en tiedä vielä missä välissä. Jotenkin tuntuu siltä että tauko voisi tehdä hyvää, ettei liika samankaltaisuus veisi tarinalta tehoa.

      Poista
  3. Minulla oli tämä hiljattain lainassa ja luinkin sitä jonkin matkaa, mutta jostain syystä en innostunut. Ilmeisesti lukuhetki oli väärä: aionkin lukea tämän kirjan joskus vähän myöhemmin. Adichien uusin on tällä hetkellä luettavana ja olen niin koukussa <3

    Pst, onpa sinulla ihana uusi bannerikuva! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua kiinnosti tämä kirja todella paljon, eikä tämä huono ollutkaan, mutta ei vain ollut täysin täydellinen minulle. Jotenkin olen onnistunut koukuttumaan juuri Adichieen... Ihania lukuhetkiä Kotiinpalaajien kanssa, viime vuoden parhaimpia lukemiani kirjoja!

      Hih, ja kiitos! Vähän jotain uutta :)

      Poista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥