keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Kate Atkinson: Elämä elämältä

Kate Atkinson: Elämä elämältä
Schildts & Söderströmsin julkaisemana 2014
Atschi! -pokkari 2015
Suomennos Kaisa Kattelus
Kansi Anders Carpelan
Englanninkielinen alkuteos Life after life
Oma ostos


"Englannissa vuonna 1910 Sylvie Todd synnyttää kolmatta lastaan. Lääkäri ei pääse paikalle lumimyrskyn vuoksi, ja tyttölapsi syntyy kuolleena.

Englannissa vuonna 1910 Sylvie Todd synnyttää kolmatta lastaan. Lääkäri ehtii paikalle juuri ennen lumimyrskyä, ja syntyy tyttö, Ursula. Tarina alkaa."

Elämä elämältä alkaa 1900- luvulta, alkaakseen aina uudelleen. Se kertoo vuosituhannen alussa eläneestä Toddin perheestä joka elää onnellisen tietämättömänä mitä mullistuksia elämässä tulee tapahtumaan, ja kuinka nuori Ursula sen kaiken kokee. Hänellä on tunne, että hän on kokenut asioita ennenkin... Ursula nimittäin syntyi kuolleena, napanuora kiertyneenä kaulan ympärille, eikä lääkäri ehtinyt paikalle. Sitten lääkäri ehtiikin paikalle, ja Ursula syntyy terveenä. Ja kaikki alkaa.

Elämä elämältä on ollut kovasti ylistetty teos. Se on voittanut Blogistanian Globaliassakin parhaan käännöskirjan palkinnon vuonna 2014. Tartuin tähän kirjaan siis suurin odotuksin, sillä olin säästänyt kirjaa sopivaan hetkeen varmana siitä että tästä tulee nyt yksi suosikeistani.

Mutta kirja, jossa tarina alkaa aina uudestaan alkaakseen uudestaan, sai aikaan sen, että uuvuin. Kirjan puolenvälin jälkeen en jaksanut oikeastaan innostua siitä enää. On oikeastikin todella mielenkiintoista leikkiä "mitä jos?" -ajatuksella, mutta se ei jaksanut useaan kertaan kannatella omaa mielenkiintoani kirjaa kohtaan. Aika perheen tilalla Fox Cornerissa ja elämä maailmansotien aikaan Englannissa oli kiehtovaa luettavaa, mutta kun siirryttiin Saksan puolelle ja Hitlerin tuttavapiiriin oltiin jo melkoisen epäuskottavalla maaperällä. Mitä jos Hitler olisi ehditty tappamaan ennen valtaannousua, tai Hitler olisi kuollut syntyessään? Euroopan historia olisi tottavie erilainen.

Kaikki oli jotenkin tuttua. "Sitä sanotaan déjà-vuksi", Sylvie sanoi. "Mieli tekee tepposiaan. Mieli on pohjaton arvoitus." Ursula oli varma siitä, että hän muisti, millaista oli maata vauvana vaunuissa puun alla. "Ei", Sylvie sanoi, "ei kukaan voi muistaa mitään niin kaukaa", ja silti Ursula muisti lehdet, jotka lepattivat tuulessa kuin suuret vihreät kädet, ja hopeajäniksen, joka riippui vaunujen kuomusta ja pyöri hänen kasvojensa edessä. Sylvie huokaisi. "Sinulla on sitten vilkas mielikuvitus." Ursula ei tiennyt, oliko se kohteliaisuus, mutta oli totta, ettei hän useinkaan tiennyt, mikä oli todellista ja mikä ei. Entäs sitten kauhea pelko - pelottava kauhu - jota hän kantoi mukanaan. Pimeä maisema hänen sisällään. "Älä mietiskele sellaisia asioita", Sylvie sanoi terävästi, kun Ursula yritti selittää. "Ajattele iloisia ajatuksia."

Atkinson on kirjoittanut melkoisen kunnianhimoisen romaanin. Ja kaikki ainekset siinä upeaan lukukokemukseen onkin, mutta minuun se ei tehnyt suurempaa vaikutusta. Ja taidan samalla ollakin niitä harvoja jotka eivät ole tähän täysin ihastuneet. Osa Atkinsonin luomista uusista entä jos -tarinalinjoista pitivät otteessaan, ja ne kertoivat ajan historiaa osuvasti ja tarkkanäköisesti. Menetykset, suuret surut ja väärät valinnat koskettivat, siitä ei pääse mihinkään. Ne olisivat koskettaneet vielä paljon enemmän, jos olisi tiennyt että valittu polku johtaa siihen mihin sen on tarkoituskin, mutta koska tiesi että Ursula tarina alkaa jälleen uudestaan, sitä vain toivoi että parempi elämänjakso alkaa pian.

Elämä elämältä ei siis tällä kertaa noussutkaan suosikikseni, vaikka niin olin aluksi kuvitellut.

6 kommenttia:

  1. Ei tämä minunkaan suosikikseni noussut. Kirja tosiaan uuvutti, kun se kaikki alkoi koko ajan alusta eikä kirjan idea tuntunut muutenkaan uudelta. Toki kirjassa on paljon hyvää, ja Atkinson onnistunut aika hyvin pitämään tarinan koossa. En siis ihmettele, että monelle tämä on ollut napakymppi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä olen samaa mieltä että kirja pysyi melko hyvin koossa, vaikka tunsinkin välillä kisaväsymystä lukiessa. Jotenkin kaiken uudelleen alkaminen alkoi verottaa lukuhalua sillä kaikki oli niin hataralla pohjalla: alkoihan kaikki jälleen alusta ja niin edelleen (lausahdus, jota kirjailija muuten käytti monessa kohtaa!).

      Poista
  2. Minäkään en ihastunut tähän! Olin aika öö:nä kun itse koin kirjan aika nahkeana, ja monet ovat kuitenkin todella paljon pitäneet. Minua ei suinkaan haitannut "kaiken aloittaminen alusta", minusta vain idea ei kantanut hienon toteutuksen tasolle valitettavasti... Mukavia kesäpäiviä! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irene kommentistasi! Ehdin vastaamaan vasta nyt. Kiva kuulla, että jollakin muullakin on vähän samansuuntaisia fiiliksiä kirjasta kuin itsellänikin, vaikka kirja on ollut todella todella pidetty. Rentouttavia kesäpäiviä myös sinne! <3

      Poista
  3. Oi voi, kaikki ei aina samal viisii kaikille kolahda. Mä en niin tykkää kirjailijan dekkareista, mutta tämä oli ihana. Sinut on muuten haastettu ;)
    https://rakkaudestakirjoihin.blogspot.fi/2016/05/haaste-unpopular-bookish-opinions.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä välillä kävi mielessä että missä vika kun kaikki on niin kovasti kirjaa kehuneet ja itse en saanut oikein mitään irti. Mutta tässä sen taas niin hyvin näkee miten eri kirjoista ihmiset tykkäävät :) Ja hei kiitti! Mä niin otan haasteen vastaan ;)

      Poista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥