torstai 18. elokuuta 2011

Cecilia Samartin - Señor Peregrino

Tässäpä olikin vallan ihastuttava kirja, jonka luin yhtä kyytiä juuri mieleenpainuvan kerronnan ja juonensa vuoksi.

Kirja kertoo nuoresta meksikolaisnaisesta Jamiletista, jolla on valtavankokoinen verenpunainen syntymämerkki selässään. Kotikylässään sitä pidetään itsensä paholaisen merkkinä, ja Jamiletin tulevaisuus kylässä on synkkä, ensimmäinen koulupäiväkin alkaa sillä että samanikäiset lapset kivittävät häntä.
Jamilet on päättänyt päästä eroon häpeällisestä merkistään ja lukutaidoton tyttö ylittää rajan haaveidensa maahan: Yhdysvaltoihin.

Ylitettyään rajan laittomasti hän etsii käsiinsä Carmen tädin ja alkaa kerätä rahaa leikkaukseen jossa poistetaan hänen kauhea syntymämerkkinsä. Hän pääsee töihin lähellä olevaan mielisairaalaan jossa hoitaa pahansisuista ja erikoista herra Peregrinoa. Kaikista ennakkokäsityksistä poiketen parivaljakko ystävystyy ja herra Peregrino valottaa menneisyyttään joka on mielenkiintoinen ja vangitseva. Kirjan loppujuonesta en enempää kerro, se täytyy jokaisen lukea itse :)

Pidin kirjan kielestä ja Jamiletin matkasta etsiä sitä tyttöä, joka olisi ollut ilman rujoa kauneusvirhettään. Lisäksi Jamiletin räiskyvä, iso ja pelottava Carmen täti oli loistava hahmo, joka sai lukijan nauramaan dramaattisuudellaan: " Ihan sama, Carmen vastasi ja hymyili sarkastisesti. "Kun olet siellä Espanjassa, niin tuo minulle kastanjetit. Olen päättänyt ottaa lopputilin ja ryhtyä flamencotanssijaksi. Se on kuulkaa minun salainen unlemani." Carmen työnsi vatsaansa eteenpäin ja nosti kädet päänsä päälle. "Eikö minusta tulisikin hyvä tanssija?" Hän ojensi toisen jalkateränsä eteenpäin ja taivutti polviaan kuin sumopainija. "Avaa ikkuna, Louis", hän komensi ja vaihtoi toiseen asentoon, joka sai hänet näyttämään entistäkin naurettavammalta. "Kun Meksikon kansallisbaletin kykyjenetsijä kävelee taloni ohi, haluan että hän näkee minut. Olen varma, että hän pestaa minut siltä istumalta."
(s.366)

Samartinin teksti on helppoa, soljuvaa ja vangitsevaa. Mielenkiinnolla tartun jossain vaiheessa kirjailijan toiseen teokseen Nora & Aliciaan.

Mitä mieltä olette muut kirjan lukeneet, voisiko tämän kirjan liittää osaksi maahanmuuttaja- haastetta, onhan kirjan päähenkilö Jamilet kuitenkin siirtolainen?

9 kommenttia:

  1. Ihanaa että tykkäsit, minä rakastin tätä!Suosittelen myös Nora&Aliciaa, se on aika erilainen kuin tämä mutta minä tykkäsin kummastakin valtavasti:)

    VastaaPoista
  2. Ihanaa että tykkäsit, minä rakastin tätä!Suosittelen myös Nora&Aliciaa, se on aika erilainen kuin tämä mutta minä tykkäsin kummastakin valtavasti:)

    VastaaPoista
  3. Sanna, tämä todella oli ihana lukuelämys! :)

    VastaaPoista
  4. Ja taas yksi kirja luettavaksi... :)

    Leinikki

    VastaaPoista
  5. Kirppu, laita vain maahanmuuttajahaasteeseen! Minulla tämä jäi ainakin toistaiseksi kesken, mutta Nora & Aliciasta pidin kovasti. :)

    VastaaPoista
  6. Karoliina, pohdin tosiaan tuossa että kirja sopisi hyvin maahanmuuttaja haasteeseen, hyvä kuulla että olet samaa mieltä :) Lisäänpä siis listaan!

    VastaaPoista
  7. Tämä on täydellisen hyvä kirja. Pidin tästä enemmän kuin Nora & Aliciasta, joka oli minulle liian ennalta-arvattava.

    Señor Peregrino on yksi kirjataivaani tähtiä!

    VastaaPoista
  8. PS. Ja linkitän tämän nyt. Meilasin sinulle...

    VastaaPoista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥