tiistai 30. elokuuta 2011

Jacqueline Kelly - Luonnonlapsi Calpurnia Tate

" Äiti oli yrittänyt seitsemän kertaa ja saanut vain yhden tytön. Minä en varmaankaan ollut aivan sellainen kuin hän olisi toivonut, ihastuttava tytär, joka seisoisi hänen rinnallaan uhmaten raisujen pojanviikareiden vellovaa massaa, joka uhkasi hukuttaa alleen koko talon. En ollut koskaan tullut ajatelleeksi, että hän oli ehkä toivonut saavansa liittolaisen ja jäänyt lopulta yksin. Mitä siitä, etten halunnut puhua käsitöistä ja resepteistä ja juoda teetä salongissa? Tekikö se minusta itsekkään? Tekikö se minusta omituisen? Ja ennen kaikkea, tekikö se minusta pettymyksen?"

Olisin saanut Luonnonlapsi Calpurnia Taten loppuun jo eilen yöllä, mutta halusin jättää vielä viimeisen luvun aamuksi, jotta pääsen heti kirjan luettuani sitä tänne kirjoittamaan. On parempi kirjoittaa kirjasta heti kun sen on lukenut, on vielä niin kirjan maailmassa.

Kirja kertoo 11- vuotiaasta seitsenlapsisen perheen ainoasta tytöstä, Calpurnia Tatesta. Eletään vuotta 1899 teksasilaisessa pikkukaupungissa, jossa ajan hengen mukaisesti tytöistä koulututetaan hyviä leipureita ja neulojia, opiskelu kun on tarkoitettu vain pojille. Calpurnia ei asiaa purematta niele, hän on enemmän kiinnostunut luonnosta ja kirjoista, ja löytääkin hengenheimolaisen perheen parista, nimittäin isoisästään. Isoisä on oppinut mies, ja kertoo Calpurnialla maailmasta ja historiasta sen mitä koulussa jätetään kertomatta.

Kirja oli ihastuttava, täydellinen tyttökirja! Kirjassa oli kerrottu asiat Calpurnian näkökulmasta, mikä sopikin siihen täydellisesti, näin kokonaisuus pysyi eheänä koko lukukokemuksen ajan. Kirjailija kirjoittaa ajanmukaisista teemoista ja asioista uskottavasti: Darwinista, automobiilista, Coca-Colasta sekä tietysti tasa-arvosta.

Lisäksi kirjan kansi on ihastuttava ja muistuttaa tyyliltään hieman Little Beetä. Pidin myös siitä, että luvuilla oli nimensä, ei pelkästään numerot, kuten niin usein joutuu kirjoja lukiessaan kohtaamaan. Nimetyt luvut ovat persoonallisia ja siitä tulee tunne että kirjailija arvostaa lukijaa, kun kiinnittää huomiota myös lukujen otsikointiin.

1 kommentti:

  1. Olen samaa mieltä, että tämä on ihana kirja. Uuden maailman tuulia, luonnontiedettä ja silti niin onnistuneen klassinen tyttökirja. Tämä on kirja, jonka haluan oman, nyt viisivuotiaan tyttärenikin, lukevan sitten isompana.

    Kirjoitin tästä blogiini. Käy kurkkaamassa, jos kiinnostaa:
    http://luminenomena.blogspot.com/2011/06/jacqueline-kelly-luonnonlapsi-calpurnia.html

    VastaaPoista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥