tiistai 10. kesäkuuta 2014

Dekkariviikko! Katarina Wennstam: Tahra

Katarina Wennstam: Tahra
Otava 2011
Suomennos Laura Beck
Ruotsinkielinen alkuteos Smuts


Tällä viikolla (9.-15.6.2014) vietetään ensimmäistä kertaa valtakunnallista dekkariviikkoa, jossa viikon aikana kirjakaupoissa nostetaan esille dekkareita. Lisää dekkariviikosta voit lukea tästä Kirjakauppaliiton tiedotteesta. Dekkarit ovat suosittu genre, ja erityisen hyvin dekkarit sopivat kesään, joten dekkariviikon ajankohta on mitä parhain. 
 
Dekkariviikosta innostuneena päätin minäkin osallistua tempaukseen, ja siirryin heti oman kirjahyllyn pariin tutkimaan josko sieltä löytyisi lukemattomia dekkareita. Kyllähän sieltä heti löytyi yksi johon tarttua, saanhan samalla myös lukemattomia pinoja pienemmäksi! En ole koskaan aikaisemmin ollut dekkareiden ystävä, kunnes blogimaailmaan siirryttyäni uskaltauduin mukavuusalueeni ulkopuolelle, ja täytyy sanoa että olen viihtynyt! Mistäköhän aikaisempi ennakkoluulo? Olen tosin lukenut todella hyviä dekkareita ja nostaisinkin esille viimeisimmän lukemani Erik Axl Sundin Varistytön, Karin Slaughterin Will Trent -sarjan sekä kotimaisen Vera Valan Arianna de Bellis -sarjan. Näiden kirjailijoiden dekkarit ovat olleet laatua, Varistyttö oli kyllä melkoinen trilogian aloitus! 
 
Dekkarit tuntuvat olevan sellainen genre, että se iskee hyvin moneen, sillä tiedän monia ihmisiä jotka eivät muuten lue juuri koskaan mitään, mutta heidän kirjahyllyistään löytyy aina kuitenkin muutama dekkari. Dekkarit tuntuvat sopivan siis kaikille. Minä aloitin dekkariviikon lukemalla Katarina Wennstamin Tahran, joka minulla on jo tovin odottanut omassa hyllyssäni.

Jonas Wahl on perheenisä ja menestynyt asianajaja, jolla on kaunis vaimo, fiksut lapset ja luksustalo. Jonas on lisäksi hyvännäköinen, ja nauttii nousukiidossa olevasta urastaan, ja hänet tunnetaan parhaiten kaltoin kohdeltujen naisten puolustajana. Jonasta pyydetään televisioon kommentoimaan kohuttua ihmiskauppaa ja bordellitoimintaa, minkä tietää olevan lähtölaskenta kaikelle.

Jonaksen perheeseen kuuluu kaunis, fiksu ja menestyvä vaimo Rebecca, joka kirja alussa vaikuttaa mukavalta. Loppua kohden inho Rebeccaa kohtaan kasvaa, sillä hän on valmis tekemään mitä vain, jotta ei joutuisi luopumaan talostaan ja sen kauniista tavaroista. Lapset Emma ja Oliver aistivat vanhempiensa välisen jännitteen, mutta Emmalla on kiire poikakuvioiden kanssa teiniksi kasvamisen ohessa, ja Oliver suhtautuu intohimoisesti jalkapalloon. Sekä Jonas että Rebecca tuntuivat hyvin vastenmielisiltä henkilöiltä. Ja kuinka jälleen kerran käy taas ilmi, että niiden hulppeiden talojen julkisivujen toisella puolen totuus on jotain aivan muuta..

Kirjan pääaiheita ovat prostituutio, ihmiskauppa ja tätä kaikkea pyörittävät miehet. Ei mikään kevyt juttu ollenkaan. Tahraa ei voi hirveästi luonnehtia dekkariksi, ehkä enemmän trillerimäiseksi, kun totuus alkaa paljastua. Ennen kaikkea koin kirjan hyvin kantaaottavaksi, yhteiskunnalliseksi ja feministiseksi, jossa tuntui jokainen mies olevan kauhea hirviö. Mutta onhan aihe todella vakava ja tätä kauheutta tapahtuu koko ajan.
 
Luin kirjan nopeasti, mutta koin usein kirjan aikana suoranaisia pahanolon tunteita, sillä sen maailma on niin rankka, eikä Wennstam silottele mitään. Toisaalta aihe myös kiukututtaa, miten asiat voivat olla näin! Wennstam kirjoittaa tiukasti ja napakasti tuoden seksinoston epäkohdat esiin:

"Madeleine Edwarsin mukaan seksinostajat ovat ruotsalaisen oikeusjärjestelmän hellimmin kohdeltuja rikollisia. On epätavallista että heidät tuomitaan jos he kieltävät rikoksensa. Seksinostajat ovat niitä harvoja rikollisia, joihin tuomarit ja lautamiehet todella voivat samastua, tunnollisia kansalaisia jotka eivät ikinä syyllistyisi mihinkään sen pahempaan kuin ylinopeuteen tai ehkä veronkiertoon. Niin, ja prostituoitujen luona käymiseen. "

Vaikka kyse on kauheasta ja vakavasta aiheesta joka on syytä nostaakin esille, ei kirja kuitenkaan ollut niin hyvä kuin odotin. 

6 kommenttia:

  1. Vaikka tämä Dekkariviikko ei houkuta minua ostamaan lisää kirjoja, iloitsen siitä, että se on kirvoittanut useammankin bloggarin miettimään suhdettaan dekkareihin; miksi lukee tai ei lue. Tuon Tahran olen napannut itsekin joskus jostain poistolaarista, täytyykin kaivella hyllyä, jahka ehtisin senkin tämän viikon aikana lukemaan, "alta pois" -hengessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en aio kyllä nyt ostaa dekkareita, kun omasta hyllystä ja kirjastosta niitä niin hyvin löytyy. Ajatella, että joskus oli aika etten lukenut dekkareita ollenkaan!
      Tahra ei ole mukava kirja, sillä aihe on rankka, mutta sen lukee kyllä sukkelaan.

      Poista
  2. Minustakin on mukavaa, kun dekkareita putkahtelee blogeissa tasaiseen tahtiin. Onhan niit tietysti muutenkin, mutta nyt erityisesti :-)

    Blogissani on sinulle haaste...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä dekkariviikko on ollut todella mukava, nyt olen jo kolmannen dekkarin kimppussa tällä viikolla! Kivaa nostetta dekkareille.

      Kiitos Minna haasteesta, tulen pian kurkkaamaan blogiasi :)

      Poista
  3. Mulla menee nyt kyllä dekkariviikko ohi vaikka sen tiedostinkin ja ajattelin jopa lukea yhden sen genren edustajan mutta en sitten muistanut ajoissa etsiä moista kirjastosta... minä kun en normaalisti dekkareita lue. En välttämättä yhtä edes joka vuosi. Mutta eilen lainasin Samppanjaruhtinaan joka voisi olla tyylisempi perinteinen juoneltaan. Minun käsitykseni hyvästä dekkarista on Agatha Christiet :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla meinasi mennä koko dekkariviikko ohi, mutta onneksi bongasin tiedon sosiaalisen median kautta. On ollut mukavaa lukea vain dekkareita, mikä on aika hauskaa kun ajattelee, että ennen en lukenut ollenkaan. Niin ne asiat välillä muuttuu :) Samppanjaruhtinan lukemista olen miettinyt mutta en ole vielä saanut aikaiseksi, ehkä vielä joskus.... ;)

      Poista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥