perjantai 2. syyskuuta 2011

Kesken jääneiden kirjojen ongelma

Aina toisinaan käy niin, ettei jokin kirja kertakaikkiaan muutamien kymmenien sivujen jälkeen iske, ja into tarttua kirjaan laimenee. Lopulta käy niin, että ottaa luettavaksi jonkin toisen kirjan ja edellinen jää "luen jossain vaiheessa" -hyllyyn.

Viimeksi näin kävi Essi Tammimaan Paljain käsin kohdalla. En tiedä mitä tapahtui, odotin lukemista innolla, mutta kieli jota kirjailija käytti sai kiemurtelemaan ärsytyksestä. Lisäksi koin lukutunnelman jollain tasolla ahdistavaksi, ja sitä en halunnut aurinkoisena päivänä kokea. Tällä hetkellä Tammimaa on takaisin kirjaston hyllyllä odottamassa mahdollista uutta kohtaamista kanssani.

Kesken jääneiden kirjojen ongelma on havaittavissa myös joidenkin klassikoiden kohdalla, nimimerkillä olen lukenut Dostojevskin Rikosta ja Rangaistusta nyt muutaman vuoden.

Käykö teillä usein luovuttamista kirjan suhteen? Millaiset kirjat jäävät odottamaan uutta lukemista?

Olen yleensä ihminen joka saattaa kaikki naurettavimmatkin ja ärsyttävimmät asiat loppuun saakka, koska en halua luovuttaa hevillä, mutta joskushan sitäkin on itsellensä sallittava. Varsinkin, kun maailma on pullollaan mahtavia lukemattomia aarteita ;)

8 kommenttia:

  1. Minäkään en haluaisi jättää mitään kirjaa kesken. Joskus kyllä tulee niin paha jumi jonkun kirjan kanssa, että luovuttaminen olisi ihan fiksua, mutta harvoin laitan kirjan kokonaan sivuun. Mutta kyllä minullakin on muutamia kirjoja, jotka ovat olleet kesken jo useamman vuoden. Yksi tällainen on Kate Mossen Labyrintti (tai jotakin sinne päin), joka oli aluksi hyvä ja sitten vain jämähdin. Tuolla se hyllyssä kyhjöttää kirjanmerkki edelleen paikallaan - ehkä jonain päivänä selaan kirjan alun ja luen viimein loppuun asti :)

    VastaaPoista
  2. Luovutan aika herkästi, jos joku kirja ei heti alussa nappaa mukaansa. Yleensä ne kirjat, joissa heti ensimmäisillä sivuilla niskaan kaadetaan lukuisia hahmoja kerralla, joutuvat heti takaisin kirjastoon. Olen lukenut Sormusten herraa sellaiset kuusi vuotta. No en aktiivisesti tietenkään, mutta kesken se on ollut koko sen ajan.

    Mutta jotkut kirjat kyllä palkitsevat sitten loppupuolella sen, että on jaksanut pinnistellä sinne asti! :)

    VastaaPoista
  3. Minulla on kesken mm. Sadan vuoden yksinäisyys. Ollut ties kuinka kauan.

    Olen aika hanakka lukemaan kirjat loppuun vaikka sinnitellen. Odotan kirjan täyttävän odotukseni lopussa. Joskus niin käykin. Minusta on (silti) ihan oikein, ettei lue sellaista, mistä ei sillä hetkellä nauti. Kirjoja on niin paljon, että muutama kesken jäänyt ei lukemattomien kasaa kaada... :-D

    Kun jokin jää kesken, siihen tarttuminen uudestaan on tosi hankalaa.

    VastaaPoista
  4. Vuosien kuluessa on ehkä kehittynyt jonkinlainen vainu siitä millaisista kirjoista pitää, koska nykyään kirjat eivät jää kesken niin usein kuin ennen.

    Yleensä jos kirja jää kesken, se tapahtuu minulla aikalailla kirjan alkuvaiheilla. Silloin kirjoitustyylissä on on yleensä jotain sellaista joka ei vain kertakaikkiaan sovi itselle. Minulle on käynyt niin esimerkiksi Proulxin Laivauutisten kanssa.

    Klassikkoja saatan lukea päättäväisemmin loppuun asti. Vähän yleissivistyksenkin kannalta. Mutta kyllä niitä keskenjääneitä klassikoitakin on. Esimerkiksi Don Quijotea kahlasin sinnikkäästi yli puoleenväliin kunnes myönsin etten saanut kirjasta mitään irti.

    VastaaPoista
  5. Maija, minultakin löytyy tosiaan muutama kirja omastakin hyllystä joissa on kirjanmerkki paikoillaan odottamassa sitä päivää että saatan sen vihdoin loppuun. Sitä siis odotellessa :)

    Janninna, on totta että silloin kun alku on sekavaa, varsinkin useiden henkilöiden kuvausta, tulee mieli lopettaa kesken. Ja nyt kun mainitsit tuon Sormusten herran niin totta, siellä se on omassakin hyllyssä lukematta. Minullakin on ollut kirja vuosia kesken ja tällä hetkellä on tunne etten tule koskaan sitä loppuun lukemaankaan :/

    Paula, Yleensä minäkin sinnittelen loppuun asti, mutta joskus on pakko luovuttaa ja tarttua mielenkiintoisempiin kirjoihin :) On totta, että kun joku jää kesken, siihen on hankala tarttua uudestaan. En ole tainnut tarttua vielä ainoankaan kesken jääneeseen kirjaan uudestaan...jaiks.

    Liisa, mahtavaa että olet saanut kehitettyä jo suhteellisen hyvän vainun itsellesi! ;)
    En ole vielä koskaan lopettanut kirjaa niin aikaisin kesken kuin mainitsemani Tammimaan. Pyrin antamaan kirjalle kuitenkin noin 100 sivun mahdollisuuden, JOS jokin olennaisesti paranisi.

    VastaaPoista
  6. Joskus aiemmin luin kaiken sitkeästi loppuun, mutta nykyään olen armeliaampi itselleni ja jätän kirjan kesken jos ei se innosta. Kiinnostavia kirjoja kun on niin paljon ettei tunnu järkevältä käyttää rajallista lukuaikaa sellaiseen mikä tuntuu pakkopullalta.

    Kauhean usein en onneksi tunne tarvetta kesken jättämiseen, mutta jonkin verran kuitenkin. Joskus kirja jää kesken hyvinkin pian, joskus ehkä vasta puolen välin jälkeen. Hätäisimmin keskeytetty taitaa olla Vanki nimeltä Papillon, jota luin varmaan kolme sivua. :)

    Yleisimpiä keskeyttämisen syitä omalla kohdallani ovat varmaan se, että kirja vain yksinkertaisesti tuntuu pitkästyttävältä ja se, etten saa yhdestäkään henkilöstä sellaista otetta että jaksaisin yhtään kiinnostua siitä miten hänelle lopulta käy.

    VastaaPoista
  7. Minä jätän kirjan suosiolla kesken, jos siltä tuntuu. Aikaa on niin vähän, että lukemisen pitää olla mukavaa ja palkitsevaa. Joskus voi vain olla, että aika ei ole kypsä jonkin kirjan lukemiseen. Minä voinkin sanoa lukevani vain hyviä kirjoja!

    VastaaPoista
  8. Satu, pitkästyminen onkin usein yleinen syy siihen että kirja jää kesken. Joskus vika saattaa olla kirjassa, joskus aika tai hetki ei vain ole sopiva juuri kyseiselle kirjalle.

    Joana, olipa hyvin sanottu että luet vain hyviä kirjoja! Tähänhän sitä pitäisikin kaikkien pyrkiä :)

    VastaaPoista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥