lauantai 4. lokakuuta 2014

Granta 3: Parhaat nuoret suomalaiset kertojat

Granta 3: Parhaat nuoret suomalaiset kertojat
Uuden kirjallisuuden areena
Otava 2014
Kansi Elina Warsta


Grantan kolmannessa osassa keskitytään teemaan Parhaat nuoret suomalaiset kertojat, joka varmasti herättää keskustelua ja pohdintoja siitä, keiden tulisi olla mukana kirjassa. Kirjaan on valittu 20 suomalaiskirjailijaa, joilta on julkaistu vähintään yksi romaani tai novellikokoelma. Iältään kirjailijat saivat olla korkeintaan 40-vuotiaita. Tämä ratkaisi esimerkiksi sen, ettei odotusteni mukaisesti esimerkiksi Joel Haahtela ollut mukana. En siltikään voi olla miettimättä, onko 40-vuotta hieman liian korkea ikä, jos puhutaan nuorista kirjailijoista. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, sillä Suomi on pieni maa.

Grantassa on mukana kirjailijoita jotka eivät ole minulle entuudestaan tuttuja. Näin joko nimen tai tuotannon perusteella. Myös siksi oli äärimmäisen mielenkiintoista tutustua samalla kertaa useampiin uusiin tuttavuuksiin, kuten esim. Philip Teir, Emmi Itäranta, Emma Juslin... vain muutaman mainitakseni.

Grantassa olen tottunut siihen, että mukana on erilaisia tekstejä laidasta laitaan, myös runoja ja sarjakuviakin. Siksi minua nyt lukiessa yllätti kovasti se, että mukana on todella paljon tekstejä jotka ovat otteita kirjailijan tulevasta romaanista. En muista että aikaisemmissa osissa olisi ollut vastaavaa. Väkisinkin tulee mieleen, että näinkö sen takia, koska Granta julkaistaan englanninkielisenä käännöksenä Frankfurtin messuilla ja se samalla esittelee maamme kirjailijoita laajemmalle yleisölle. Tuli välillä kuitenkin sellainen ikävä tunne että kädessä oli enemmänkin esittelykirjanen, enkä päässyt tästä tunteesta missään vaiheessa eroon. On vain laitettu yksien kansien väliin tulevien romaanien muutama luku.

Granta jätti siis minuun nyt hieman sekavan fiiliksen. Muutamista teksteistä pidin todella paljon, varsinkin Sofi Oksasen ja Emmi Itärannan, mutta yllättävän laimea lukukokemus. Toivon tietenkin kovasti, ettei kansainvälinen yleisö ajattele samalla tavalla kanssani. Haluan tietenkin, että Granta innostaa lukijoita muualtakin maailmasta tarttumaan suomalaisiin kirjailijoihin.

Granta jaksaa silti edelleen kiinnostaa, ja aion jatkossakin lukea tulevat Grantat. Tämänkertaisessa Grantassa on muuten todella kiva kansi, väriä myöten. Millaisia fiiliksiä tämä Granta teissä herättää? 

4 kommenttia:

  1. Minäkin pidän tätä laimeana. Olisin toivonut tekstejä tuoreemmilta kirjailijoilta. Sofi Oksanen esim. on ollut jo niin paljon esillä. Luulin, että hän olisi tähän yli-ikäinen.

    Granta on Otavan julkaisema. Lieneekö sillä sitten mitään merkitystä esiteltyjen kirjailijoiden valinnassa?

    VastaaPoista
  2. Hyvä, en ole siis ainoa mielipiteeni kanssa. Laimea jälkimaku jäi. Jos puhutaan nuorista kirjailijoista, olisin minäkin toivonut selkeästi nuorempia ja tuoreempiakin kirjailijoita mukaan. Onko Suomi sitten niin pieni maa ettei nuoria kirjailijoita mukamas löydy?

    Sofi Oksasen tekstistä pidin, mutta on totta että hän on ollut paljon esillä, olisikohan muuten ollut jokaisessa Grantassa mukana?

    Uskon, että sillä on ollut merkitystä. Ja sillä on ollut merkitystä että Granta julkaistaan Frankfurtissa ja Grantasta muodostui nyt sellainen "esittelykirjanen". Sellainen tunne minulle jäi.

    VastaaPoista
  3. Minua vaivasi nuo romaaninäytteet jo ensimmäisessä Grantassa. Tuon Frankfurtin kontekstissa asian kuitenkin ymmärtää: Romaanit kiinnostavat (ja myyvät) enemmän kuin novellit. Promojulkaisuiltahan nämä Grantat vahvasti vaikuttavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliko ensimmäisessäkin jo romaaninäytteitä näin paljon? En jotenkin muista ollenkaan. Tässä ne alkoivat häiritä jo aika lailla. Olet oikeassa siinä että romaanit myyvät paremmin kuin novellit, luenhan itsekin niitä enemmän kuin novelleja.

      Poista

Lisääntyneen roskapostin vuoksi olen ottanut kommentinvalvonnan taas käyttööni. Kirjakirppu kiittää kommentistasi ja vastaa mahdollisimman pian! ♥