Näytetään tekstit, joissa on tunniste äänikirjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste äänikirjat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Leena Lehtolainen - Minne tytöt kadonneet (äänikirja)

Aikaisemmin puhuinkin äänikirjoista, ja sain joitakin aikoja sitten kuunneltua loppuun Leena Lehtolaisen Minne tytöt kadonneet. Komisario Maria Kallio joutuu keskelle maahanmuutaja kuviota, kun nuoria maahanmuuttaja tyttöjä alkaa kadota kuin tuhka tuuleen. Yksi heistä löydetään kuristettuna omaan päähuiviinsa. Voiko olla mahdollista, että kaikki kadonneet tytöt liittyvät jollain tapaa toisiinsa? Kirja on kertomus ennakkoluuloista, rasismista, muslimikulttuurista ja nuorten maahanmuuttaja tyttöjen oikeuksista elää samalla tavalla kuin muutkin suomalaiset nuoret.

Juuri teeman vuoksi tulin valinneeksi nimenomaan tämän äänikirjan ensimmäisekseni, sillä aihealue on yleensä rankka ja pistää pohtimaan. Monessa kohtaa huomasin, että totuus ei ollutkaan niin yksiselitteinen. Oli helppoa ajatella, että tiukassa muslimiperheessä katoamisten takana on automaattisesti tytön perhe, mutta taustalla on aina muutakin. Ketä siis uskoa tilanteessa, jossa on kaksi totuutta?

Olin todella innoissani ajankäytön maksimoinnista, sillä nyt pystyin "lukemaan" samalla kun ajoin aamuisin töihin ja iltapäivän ruuhkassa takaisin. Lisäksi kirja piti otteessaan, ja monesti aamuisinkin matelin töihin, jotta voisin kuunnella kirjaa mahdollisimman pitkään ;) Iltapäivän ruuhkatkin sujuivat huomattavasti helpommin kun oli jotain muutakin ajanvietettä kuin vaihteiden vaihtaminen välillä 1-2 :)

Pidin äänikirjakokemuksesta ja aion käyttää äänikirjoja jatkossakin automatkoilla.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Olen lukenut äänikirjan, olen kuunnellut kirjan?

Viimeisestä postauksestani onkin kulunut jo aikaa, minne lie nämä päivät vaan hurahtavat. Lukeminen on hieman takkuillut viime päivinä ajanpuutteen vuoksi ja se saa olon kärttyisäksi. Nyt viikonloppuna revin oman aikani vaikka väkisin ja ympäröin itseni kirjoilla.

Olen kuitenkin edennyt yhden kirjan suhteen hyvin, nimittäin äänikirjan. Lainasin kirjastosta Leena Lehtolaisen Minne tytöt kadonneet kokeilumielessä, sillä aikaisemmin olen pitänyt äänikirjailua lähes petoksena, ihmisistä tehdään koko ajan laiskempia ja laiskempia lukemaan. Olen kuitenkin pehmennyt tässä ajattelutavassani melkoisesti, sillä kuinka kätevästi aamun autoruuhkat sujuvatkaan kun pääsen kirjan maailmaan! Kiireinen ihminen hoitaa siinä monta kärpästä samalla iskulla. Olen jopa pohtinut, josko kiertäisin tämän tiiliskivi kammoni lainaamalla Sinuhe Egyptiläisen äänikirjana...jos se ei tuntuisi sitten niin pahalta? ;)

Ainoa häiritsevä asia on kuitenkin kertojan ääni, kirjakieli suhteellisen tasapaksulla äänellä syö tarinan "mukavuutta". Tavallista kirjaa lukiessa tätä ongelmaa ei olisi, jokainen kun aina miettii omassa mielessään millaisia kirjan henkilöt ovat.

Mitä mieltä olette äänikirjoista?