Marja-Leena Tiainen: Viestejä koomasta

Marja-Leena Tiainen: Viestejä koomasta
Tammi 2016
Kansi Laura Lyytinen
Arvostelukappale kustantajalta 

"Tumma vedenkalvo kiilteli alapuolella. Aurinko paistoi vielä, vaikka kello oli yli kymmenen. Jemina tuli Silvan rinnalle.
- Pelottaako?
- En tiedä... Vähän.
- Hyppää niin päästään pois täältä.

Silva puristi metallista kaidetta. Hän sulki silmänsä ja veti syvään henkeä. Sitten hän putosi."

Ennen yhdeksännen luokan alkua Silva on parhaan ystävänsä Jeminan kanssa joutumassa jo hieman pahoille teille, ja Silva tekee perässä sen mitä Jeminakin. Onhan Jemina kuitenkin koulun suosituin tyttö ja Silvan paras kaveri. Niinpä eräänä kesäiltana Silvan elämä muuttuu kertarysäyksellä kun hänet yllytetään hyppäämään sillalta alas jokeen. Kaikki muut nousevat pinnalle, mutta Silvaa ei näy.

Silva muistaa putoamisen mutta havahtuu kuitenkin aivan oudossa paikassa jossa ihmiset sinkoavat eri suuntiin, kielten sekamelska on melkoinen ja osa ihmisistä jopa haihtuu ilmaan yhtäkkiä. Silvalle selviää vähitellen, että paikka on Kooma. Siellä ihmiset etsivät omaisiaan, ja osa pääsee takaisin elämäänsä kun taas toiset jatkavat kohti lopullista kuolemaa.

Silva tutustuu Koomassa toisiin nuoriin, jotka kaikki ovat vaarassa kuolla, hänkin. Silva saa kuitenkin tehtäväkseen viedä tärkeitä ja mullistavia viestejä eläville, joten Silva pääsee Koomasta pois takaisin omaan elämäänsä. Kun hän kuitenkin herää sairaalasta vanhemmat vierellään, on hän väkisinkin päästään pyörällä. Mitä ihmettä oikein tapahtui, oliko Kooma oikeasti totta?

Marja-Leena Tiainen on jälleen kirjoittanut hyvän nuortenkirjan. Tiainen on kulkenut mukana omassa nuoruudessanikin kun ihastuin hänen Rakas Mikael -kirjaansa. Nostalgiasyistä en ole palannut kirjaan uudestaan, mutta muistan kirjan silti olleen yksi suosikeistani tuolloin. Muutama vuosi sitten luin Tiaiselta Khao Lakin sydämet, josta pidin myös kovasti. Se että kohderyhmään kuulumaton pitää nuorille suunnatusta kirjasta, kielii uskottavuudesta ja ajan hermolla pysymisestä. Nuorille jos keille pitää osata kirjoittaa uskottavasti ja samaistuttavasti.

Tässä perheen nuorelle kirja, joka pistää ajattelemaan syvällisemmin. Kokemus Koomasta kasvattaa Silvaa ja saa näkemään asiat eri valossa, eikä Jeminan kanssa koetut asiat ole enää listan kärkipäässä. Elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita, ja juuri siksi pidin kirjasta niin kovin.

Kirjan kannesta on pakko vielä mainita, että se on yksi kauneimmista joita olen vähään aikaan nähnyt! Todella upea ja osuva.

Rainbow Rowell: Eleanor & Park

Rainbow Rowell: Eleanor & Park
Viisas Elämä / Basam Books, 2016
Suomennos Terhi Kuusisto
Kansi Olga Grlic

Englanninkielinen alkuteos Eleanor & Park
Kirjastosta lainattu

"Nähdessään Eleanorin hän ei pystynyt ajattelemaan perääntymistä. Hän ei pystynyt ajattelemaan mitään. Paitsi Eleanorin koskettamista."

Olen halunnut jo pitkään lukea tämän kirjan. Oli suuren suuri yllätys huomata että kirja olikin kaikessa hiljaisuudessa suomennettu, sillä olin valmis lukemaan kirjan englanniksi. Ja kun kirja sitten odottaa nökötti kuin juuri minulle tarkoitettuna, nappasin sen kirjastonhyllystä heti mukaani.

Ymmärrän erittäin hyvin miksi kirja on ollut niin huippusuosittu monien mielestä, sillä onhan tämä nyt niiiiin ihanan erilainen nuorten rakkaustarina, aikana ennen sosiaalista mediaa, kännyköitä ja spotifya. Kirja jonka moni minunkin ikäiseni ottaa herkästi omakseen, kun tallessa on yhä edelleen sellaisiakin esihistoriallisia laitteita kuin cd-kasettisoitin (kuten kuvasta voi osuvasti bongata) ja muistissa ajan muoti sekä elektroniikka. 

On siis vuosi 1986, Yhdysvallat, Omaha ja Nebraska. Park on poika joka pitää matalaa profiilia itsestään, kuuntelee korvalappustereoitaan ja lukee sarjakuvia. Kun sitten eräänä aamuna koulubussiin astuu uusi tyttö punaisessa tukassaan ja älyttömissä vaatteissaan, miettii Park vain että nyt hän saa olla rauhassa ja kiusaajilla on uusi silmätikku.

Mutta sitten.

Park huomaa että vieressä istuva omituisesti  pukeutuva tyttö alkaa vaivihkaa lukea samoja sarjakuvia kuin hän. Alkaa muodostua sanaton ystävyys joka hitaasti lämpenee joksikin aivan muuksi kuin pelkäksi ystävyydeksi.

On vallan virkistävää lukea nuorten kirjallisuutta joka poikkeaa hieman valtavirrasta. Suurin syy tähän varmasti on tapahtuma-aika: nuoruus on aina nuoruutta vuosikymmenestä huolimatta mutta sitä tulee itsellä herkästi fiilisteltyä että hei, silloinhan tosiaan oli olemassa kirjepaperiakin ja kysyttiin toisten kotinumeroita.

Eleanor & Park on erilainen kirja myös siinä, että vaikka paikoitellen sitä ihanaa nuoruuden vimmaista (ja ehkä vähän siirappisen dramaattistakin) rakkautta löytyy, kertoo kirja myös siitä millaista on kun perhe on rikkonainen ja väkivallan uhka on jatkuvasti läsnä elämässä. Ja että vaikka tuntuu siltä että toivoa ei ole, sitä kuitenkin kaikesta huolimatta on.

Vallan ihastuttava, voisin kuvitella että tämän kirjan ottaa moni nuori omakseen.

Salla Simukka: Jäljellä / Toisaalla

Salla Simukka: Jäljellä / Toisaalla

Tammi 2012

Innostuin Salla Simukan kirjaparista Jäljellä ja Toisaalla, kun tutustuin Lumikki -trilogiaan tässä vähän aikaa sitten. Simukka kirjoittaa nuorten kirjoja joiden lukemisesta pitää hieman vanhempikin lukija. Innostuin myös kovasti tästä yhteispainoksesta, jossa pääsee heti molempien kirjojen kimppuun. Tällaisia yhteispainoksia voisi olla useamminkin.

Kirjaparin ensimmäinen osa Jäljellä kertoo 15-vuotiaasta Emmi Aallosta, joka tuntee itsensä todella ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi. Kukaan ei ole kiinnostunut olemaan hänen ystävänsä, sillä hän on outo Potentiaali, joka ei ole vielä löytänyt omaa lahjakkuusaluettaan. Koulussa oppilaat ovat jakautuneet omiin lahjakkuusryhmiinsä, mutta Emmi vaeltaa yksinään itseään reippaasti muita nuorempien Potentiaalien etsiessä omaa tulevaa lahjakkuusaluettaan.

Jos ei koulussa kukaan huomaa häntä, ei kukaan kotonakaan erityisemmin hakeudu hänen seuraansa. On kuin Emmi olisi ilmaa, ja hänen Potentiaalisuutensa leijuu ilmassa epämiellyttävänä asiana. Emmi päättää karata kotoa, jotta hänestä tulisi edes tyttö joka katosi. Ja ehkä perhekin vihdoin huomaisi hänet ja alkaisi kaivata häntä. Palatessaan karkumatkalta Emmi kuitenkin huomaa, ettei kotona ole ketään. Ei itseasiassa koko kaupungissa. Minne ihmiset ovat kadonneet? Mikä on tämä outo ja hiljainen maailman jossa Emmi nyt on?

Toisaalla 18-vuotias Samul Järvi saa erikoisen mutta todella houkuttelevan työtarjouksen josta ei voi kieltäytyä. Hänellä ei ole ollut koulun loppumisen jälkeen töitä, ja päivät kuluvat nukkuen ja pelaten tietokoneella, joten hyväpalkkainen työ on paikka tulee osuvaan saumaan. Olkoonkin, että projekti on hyvin salainen ja arveluttava, mutta siitä maksetaan todella hyvin. Näin hän voi auttaa maksamaan vanhempiensa velkoja pois ja elämään itsekin jatkossa hyvin.

Kirjaparin toisesta osasta ei voi kertoa paljoa, jotta ei tule paljastaneeksi liikaa. Toisaalla avaa Jäljellä romaanin salaisuuksia, ja näyttää tilanteen toisen kertojan silmin. Kirjat täydentävät toisiaan ja saavat palaset loksahtamaan paikoilleen.

Pidin eniten ensimmäisestä osasta, Jäljellä, joka vei heti mukanaan. Molemmat kirjat olivat todella helppoja luettavia, ja sopivat loistavasti kesäkirjoiksi. Sitä haluaa tietää miten kaikki päättyy, mikä on todellista ja mikä ei. Simukka on luonut mielenkiintoisen ja oikeastaan aika karmivankin maailman, jossa kuvataan teknologian kehittymistä ja Isoveli valvoo -meininkiä, joka antaa ajattelemisen aihetta. Mitä oikeasti tekisit, jos heräisit joku päivä maailmassa täysin yksin?

Marja-Leena Tiainen - Khao Lakin sydämet

Marja-Leena Tiainen - Khao Lakin sydämet, Tammi 2013

Kansi: Laura Lyytinen

"Muistot tulvivat päällesi kuin hyökyaalto. Varaudu siihen."

Viisitoistavuotias Emma matkustaa isoäitinsä kanssa Thaimaan Khao Lakiin. Kerta ei ole ensimmäinen, viimeksi hän kävi Khao Lakissa vuonna 2004 jolloin tuhoisa tsunami vei mennessään Emman koko perheen. Tuolloin kuusivuotiaan Emman elämä muuttui kertaheitoilla järkyttävällä tavalla ja suru on edelleen sydämessä kun kone laskeutuu Thaimaahan. Matkan tarkoituksena ei ole kuitenkaan vain loikoilla auringossa, Emma ja isoäiti haluavat löytää miehen joka pelasti pienen Emman tsunamin kynsistä nostamalla turvaan puuhun.

Matkan aikana muistoilta ei voi välttyä. Teini-ikäinen Emma ei voi koskaan enää tavata äitiään, isäänsä, pikkuveljeään eikä isovanhempiaan. Suru on suuri. Tsunami on erottanut, mutta yllättäen se myös yhdistää, kun Emma tapaa mukavan ruotsalaispojan Lukaksen joka on hänkin selviytynyt tsunamista. Pian romantiikka jo väreilee ilmassa.

Kirjassa taiteillaan kahdessa eri aikatasossa, kun välillä palataan vuoteen 2004 ja käydään läpi traagisia tapahtumia. Kuivin silmin en näitä muistoja lukenut. Vaikka tragediasta on kulunut jo aikaa, ei sitä koskaan voi unohtaa. He ketkä selvisivät, kokivat jotain sellaista jota emme voi koskaan täysin käsittää. Suomalaisia menehtyi niin paljon että varmasti jokaista tsunami on tavalla tai toisella koskettanut. Tämän päivän nuoret ovat olleet tuolloin hyvin pieniä, ja siksi on hienoa ja tärkeää että Tiainen kirjoittaa nyt aiheesta kirjan juuri nuorille.

Marja-Leena Tiainen on kirjoittanut yhden minun nuoruuteni tärkeimmistä kirjoista, Rakas Mikael, jota muistan lukeneeni useaankin kertaan. Tiainen kirjoittaa uskottavasti ja osaa samaistua nuorten maailmaan, myös tässä uusimassa teoksessa ollaan ajan hermolla kun hengaillaan facebookissa ja pidetään blogia. Vaikka Khao Lakin sydämet on nuortenkirja, ei kannata vanhemmankaan lukijan jättää kirjaa täysin huomioimatta. Ainekset ovat hyvin kasassa kun draaman ja koskettavuuden lisäksi lukija pääsee seuraamaan orastavaa nuorta rakkautta, ajan saatossa helpottavaa raskasta surua sekä lopun toiveikkuutta ja elämän jatkumista.

Vaikka paikoitellen ymmärsinkin etten kuulu kirjan kohderyhmään, viihdyin silti kirjan parissa ja luin tämän nopeasti. Kirjan lainasin kirjastosta ja kyseessä on muuten suhteellisen tuore tapaus, sillä tämä on ilmestynyt heinäkuussa. Mukavaa lukea välillä nuorten kirjojakin!

Muita kirjan lukeneita: Kirsi ja  Mari A.