Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ensimmäinen maailmansota. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ensimmäinen maailmansota. Näytä kaikki tekstit

maanantai 30. toukokuuta 2016

María Dueñas: Ommelten välinen aika

María Dueñas: Ommelten välinen aika
WSOY 2013
Suomennos Sari Selander
Kansi Mika Tuominen
Espanjankielinen alkuteos El tiempo entre costuras


"Olin kulkenut heidän käsissään kuin marionetti; toisille olin ollut hyödyllinen ja toisille haitallinen, mutta kaikki he olivat päättäneet puolestani ja liikutelleet minua kuin sotilasta shakkipelissä. Kukaan heistä ei ollut vilpitön, niin että olisi suoraan ilmaissut minulle aikeensa. Oli tullut aika, että esittäisin omat vaatimukseni ja ottaisin ohjat omiin käsiini. Halusin viimein itse päättää, mikä oli minun tieni, miten sen kulkisin ja kenen kanssa matkani jakaisin. Tiesin, että joutuisin taas kompastelemaan ja kohtaamaan polkuni varrella särkyneitä lasinsiruja, virheitä ja kuralätäköitä. Minua ei odottaisi turvallinen ja seesteinen tulevaisuus, siitä olin varma. Mutta oli koittanut hetki, jolloin en halunnut enää kävellä sokeasti eteenpäin tietämättä, millaisella maaperällä kuljin tai minkälaisia riskejä kulloiseenkin päivään sisältyi. En enää suostunut siihen, etten ollut itse oman elämäni valtiatar."


Ommelten välinen aika on ollut hyllyssäni luvattoman kauan. Minun piti lukea se jo ilmestyessään, sitten viime kesänä, ja silti otin sen lukuun vasta nyt. Ja oikeastaan senkin innoitti tv-sarja jota Yle esittää, ja josta olen kiinnostunut. Halusin vain ensin lukea kirjan jotta voisin seurata sarjaa paremmin.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1900- luvun alun Espanjaan, Madridiin. Siellä syntyy vaatimattomiin oloihin ompelijaäidin tyttäreksi Sira Quirogan, jonka elämänkaari tulee olemaan erittäin värikäs. Espanjassa eletään murroksen aikoja, ja poliittiset kiistat kasvavat koko ajan.

1930-luvulla Sira perustaa Marokon Tetuániin kansainvälisen muotisalongin käytännössä tyhjästä, ja alkaa niittää mainetta varakkaiden ihmisten luotto-ompelijana. Tuona aikana Siralle tarjotaan tilaisuutta palvella kotimaatansa Espanjaa, ja näin hän nouseen muotisalonkinsa turvista merkittäväksi toimijaksi miesten maailmassa vakoojan roolissa.

Ommelten välinen aika on erittäin runsas ja yksityiskohtainen romaani, välillä liiankin. Joihinkin yksityiskohtiin nimittäin paneuduttaan todella huolellisesti, kun taas jotkut mielenkiintoiset tapahtumat kuitataan lähes toteavasti. Dueñas on eittämättä tehnyt valtavan taustatyön kirjaansa varten, mutta tuntui välillä sortuvan liiaksi esitelmöimään historian henkilöitä tai ajankuvaa. Se nakersi romaanin luonnetta ja sai aikaan sen, että historian merkkihenkilöt jättivät Siran tarinan varjoonsa. Historian tuntemus ja taustatyö kuitenkin tarjoaa upean katsauksen Espanjan historiaan.

Runsas romaani on täynnä historiaa ja politiikkaa, ja se on myös kasvutarina. Nuori Sira oppii kantapään kautta elämän opetukset, ja onkin kirjan alussa ärsyttävän sinisilmäinen niin että lukijakin ymmärtää heti että tästä ei hyvä seuraa. Kaikki varoitusmerkit sinkoilevat ilmassa mutta Sira ei niitä huomaa ja maksaakin virheistään kovan hinnan. Kirjan edetessä Sirasta kuitenkin kasvaa uusi ja kukoistava liikenainen, minkä hän todistaa omalla muotisalongillaan. On siinä ja siinä pidinkö tätä kohtaa tarpeeksi uskottavana, mutta toisaalta se sopi viihdyttävään tarinaan.

Henkilöitä kirjassa riittää, ja niitä Siran elämässä tulee ja meneekin. Lopulta jäin kuitenkin ihmettelemään miksi monet niin suuressa roolissa Siran elämässä olleet ihmiset eivät olleet lopussa asti. Loppuratkaisu nimittäin jäi jotenkin hämäränpeittoon ja avonaiseksi Siran osalta, mutta poliittisista henkilöistä kirjailija tarjoilee kyllä kattavan kuvauksen, mikä oli minusta erittäin epäkiinnostavaa.

Ommelten välinen aika osasi viihdyttää ja sulkea maailmaansa, mutta siinä oli myös paljon sellaista jota olisi voinut tiivistää. Lisäksi olisin toivonut että osa henkilöistä ei olisi saanut niin suurta roolia kirjassa kuin mitä he nyt saivat. Silti historiallisten romaanien ystävänä löydän kirjasta paljon mielenkiintoista ja viihdyttävää, kannattelihan sen juoni kuitenkin loppuun asti.


tiistai 21. toukokuuta 2013

John Boyne - Kuudes mies

John Boyne (The Absolutist) Bazar kustannus 2013. 
Suomennos Laura Beck, kuva Johnny Ring

"Miksi olin tullut tänne? minä mietin. Mitä olin oikein ajatellut? Jos etsin synninpäästöä, sellaista ei ollut saatavilla. Jos ymmärtämystä, ei ollut ketään joka olisi sitä voinut tarjota. Jos anteeksiantoa, en ansainnut sitä."

Nuori Tristan Sadler palaa sodasta yrittäen toipua sen jättämistä jäljistä. Hän ei kuollutkaan saksalaisten luoteihin, kuten hänen isänsä niin kovasti toivoi. Sen sijaan Tristanin sotatoveri rintamalla, Will Bancroft, kuolee petturina hänen kieltäytyessään sotimasta. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Tristan matkustaa Lontoosta Norwichiin tapaamaan Willin siskoa Mariania. Tristanilla on mukanaan pino kirjeitä jotka haluaa Marianille antaa, mutta kirjeet eivät ole ainoa syy miksi hän matkustaa Mariania tapaamaan. 

Tristan kertoo Marianille hänen ja Willin ystävyydestä, siitä kuinka he tutustuivat harjoittelukentillä ja valmistautuivat sotaan. Siitä, kuinka heidän ystävyytensä syveni ja kuinka he taistelivat Pohjois-Ranskassa, ei kenenkään maalla ja taisteluhaudoissa aina siihen asti kunnes Will julistautui aseistakieltäytyjäksi ja halusi lopettaa sotimisen. Valkoisen sulan mies. Hän kertoo ystävyyden onnenhetkistä ja lopulta epätoivosta ja tuskasta jota hän sydämessään raskaana kantaa.

John Boyne on tarinankertoja, siitä ei ole kiistäminen. Traaginen ja surullinen kirja ehdottomasti. Kuudes mies kertoo kahden nuoren miehen ystävyydestä sodan jaloissa ja tunteiden myrskyssä. Boyne kirjoittaa edelleen sujuvasti tyyliin johon olen tottunut, ja jota lukee mielellään. Kaikessa surullisuudessaan tarinan haluaa lukea ja uppouduinkin tarinan vietäväksi täysin. Minulla ei ollut ennakkoon juurikaan tietoa kirjasta, vaikka osasin varautua surulliseen tarinaan. Nopeasti lukija pääsee kärryille ja osaa arvata ennalta tapahtumien kulkua, ja siksi en avaakaan juonta teille enempää jotta lukukokemuksesta saa enemmän irti.

Kuitenkin, kun on lukenut Boynea jo muutaman kirjan verran ja ihastunut kaikkiin edellisiin, sitä odottaa uusimmaltakin teokselta paljon. Kuudes mies ei tehnyt aivan täydellistä vaikutusta, enkä edes ymmärrä miksi ei. Pidin teoksen haikeasta ja surullisesta tunnelmasta. Pidin lopusta, joka oli hieno, vahva ja sopivan dramaattinen jota Boynelta voi odottaakin. Pidin siitä, ettei oltu liikaa keskitytty sodan kauheuksien kuvaamiseen vaan siihen mitä ihmisten välillä tapahtuu, mitä sota ihmisille tekee.
Silti jokin osa ei napsahtanut kohdilleen, enkä ihastunut tähän niin kuten esimerkiksi Poika raidallisessa pyjamassa. 

Koska tarina kuitenkin osasi jättää minuun jäljen vielä lukemisen jälkeenkin, on se syy lukea tämä romaani. Jos pidät Boynesta, kannattaa tähän tutustua. Kirjan ovat ehtineet lukea myös Sara ja Sanna.
Saran kanssa olen samaa mieltä siitä että tämä tarina sopisi hienosti valkokankaalle!