Näytetään tekstit, joissa on tunniste Salla Simukka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Salla Simukka. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Salla Simukka: Jäljellä / Toisaalla

Salla Simukka: Jäljellä / Toisaalla
Tammi 2012


Innostuin Salla Simukan kirjaparista Jäljellä ja Toisaalla, kun tutustuin Lumikki -trilogiaan tässä vähän aikaa sitten. Simukka kirjoittaa nuorten kirjoja joiden lukemisesta pitää hieman vanhempikin lukija. Innostuin myös kovasti tästä yhteispainoksesta, jossa pääsee heti molempien kirjojen kimppuun. Tällaisia yhteispainoksia voisi olla useamminkin.

Kirjaparin ensimmäinen osa Jäljellä kertoo 15-vuotiaasta Emmi Aallosta, joka tuntee itsensä todella ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi. Kukaan ei ole kiinnostunut olemaan hänen ystävänsä, sillä hän on outo Potentiaali, joka ei ole vielä löytänyt omaa lahjakkuusaluettaan. Koulussa oppilaat ovat jakautuneet omiin lahjakkuusryhmiinsä, mutta Emmi vaeltaa yksinään itseään reippaasti muita nuorempien Potentiaalien etsiessä omaa tulevaa lahjakkuusaluettaan.

Jos ei koulussa kukaan huomaa häntä, ei kukaan kotonakaan erityisemmin hakeudu hänen seuraansa. On kuin Emmi olisi ilmaa, ja hänen Potentiaalisuutensa leijuu ilmassa epämiellyttävänä asiana. Emmi päättää karata kotoa, jotta hänestä tulisi edes tyttö joka katosi. Ja ehkä perhekin vihdoin huomaisi hänet ja alkaisi kaivata häntä. Palatessaan karkumatkalta Emmi kuitenkin huomaa, ettei kotona ole ketään. Ei itseasiassa koko kaupungissa. Minne ihmiset ovat kadonneet? Mikä on tämä outo ja hiljainen maailman jossa Emmi nyt on?

Toisaalla 18-vuotias Samul Järvi saa erikoisen mutta todella houkuttelevan työtarjouksen josta ei voi kieltäytyä. Hänellä ei ole ollut koulun loppumisen jälkeen töitä, ja päivät kuluvat nukkuen ja pelaten tietokoneella, joten hyväpalkkainen työ on paikka tulee osuvaan saumaan. Olkoonkin, että projekti on hyvin salainen ja arveluttava, mutta siitä maksetaan todella hyvin. Näin hän voi auttaa maksamaan vanhempiensa velkoja pois ja elämään itsekin jatkossa hyvin.

Kirjaparin toisesta osasta ei voi kertoa paljoa, jotta ei tule paljastaneeksi liikaa. Toisaalla avaa Jäljellä romaanin salaisuuksia, ja näyttää tilanteen toisen kertojan silmin. Kirjat täydentävät toisiaan ja saavat palaset loksahtamaan paikoilleen.

Pidin eniten ensimmäisestä osasta, Jäljellä, joka vei heti mukanaan. Molemmat kirjat olivat todella helppoja luettavia, ja sopivat loistavasti kesäkirjoiksi. Sitä haluaa tietää miten kaikki päättyy, mikä on todellista ja mikä ei. Simukka on luonut mielenkiintoisen ja oikeastaan aika karmivankin maailman, jossa kuvataan teknologian kehittymistä ja Isoveli valvoo -meininkiä, joka antaa ajattelemisen aihetta. Mitä oikeasti tekisit, jos heräisit joku päivä maailmassa täysin yksin?

lauantai 24. toukokuuta 2014

Salla Simukka: Valkea kuin lumi ja Musta kuin eebenpuu

Salla Simukka: Valkea kuin lumi 2013 & Musta kuin eebenpuu 2014, Tammi





















"Olipa kerran tyttö, jolla oli salaisuus."

"Olipa kerran tyttö, jolla oli varjo."

Innostuin e-kirja kokeiluna olleesta Salla Simukan trilogian avausosasta Punainen kuin veri sen verran kovasti, että lainasin kirjastosta sarjan seuraavat osat Valkea kuin lumi ja Musta kuin eebenpuu välittömästi. Päätin iskeä samaan postaukseen molemmat kirjat, sillä mielipiteet molemmista noudattavat samaa linjaa.

Valkoinen kuin lumi vie Lumikin Prahaan, ja päätösosassa näytellään koulun joulujuhlassa uudenlaisessa Lumikki-sadussa, jonka pääosan esittää tietenkin Lumikki itse. Poikkeuksellisesti jätän juonen kertomisen nyt vähemmälle huomiolle, sillä oikeastaan takakansien iskevät lauseet, jotka postauksen alusta löytyvät, kertovat juuri niin kutkuttavasti vain sen verran, että on pakko lukea mistä oikein on kysymys. Itselleni tuli täysin yllätyksenä kirjojen maailma kun niihin tartuin, ja uskon että osaksi tämän takia sarjan lukeminen on varmasti ollut niin positiivinen kokemus.

Trilogian avausosa oli melkoisen räjähtävä, ja nuorille lukijoille tarkoitettu kirja imaisi mukaan kohderyhmään kuulumattomankin kokonaan. Sama tapahtui seuraavien osienkin kanssa, ja viimeisen osan kanssa kävi vielä kaiken lisäksi niin, että tajusin kirjan lopettamisen jälkeen lukeneeni sen parissa tunnissa. Viime päiviin nämä ohuet, mukaansatempaavat kirjat ovat olleet omiaan.

Pidän siitä että Simukka ei turhia jaarittele vaikka myönnän, että joissakin kohdissa tarkempi selittely olisi voinut olla kohdillaan, kun välillä tuntui siltä että asiat tapahtuivat hieman liian töksähtäen. Uskoisin että nuoria lukijoitakin ajatellen tämä nopea eteneminen on kuitenki hyvä asia. Jokainen osa on oma itsenäisensä kirja, mutta edellisiin tapahtumiin palataan silti järkevästi niin, että tarinan teho ei kärsi. Ja se Simukan kyky koukuttaa niin että ei siinä auta muuta kuin vain lukea. Ohuisiin kirjoihin voi mahtua yllättävän paljon.

Kyllä Lumikki -trilogiassa on sitä jotakin, eikä sen menestys yllätä ollenkaan. Jotain uutta ja erilaista Simukka on luonut, päähenkilö on kaikista menneisyyden haamuista ja haavoista huolimatta vahva nuori nainen joka ajattelee omilla aivoillaan, eikä riudu ja juokse elämänsä mahdollisen rakkautensa perässä. Romantiikkaa loppupäästä kyllä löytyy, mutta se ei vaivaannuta, ja on yllättäen jopa hyvin rohkeaa kuvailua.

Ei voi muuta sanoa kuin että ihan mahtavaa, että tällainen menestystrilogia on lähtöisin Suomesta.


perjantai 9. toukokuuta 2014

Salla Simukka - Punainen kuin veri

Salla Simukka - Punainen kuin veri
Tammi 2013
Kansi Laura Lyytinen


Ensimmäistä kertaa blogini historiassa olen lukenut e-kirjan, ja valokuva kirjasta on otettu tabletista. En ihan heti uskonut tätä päivää tulevan, mutta e-kirjan lukeminen oli yllättävän hauska kokemus! Ensimmäisenä päätin hypätä e-kirjojen maailmaan lukemalla Salla Simukan Punainen kuin veri. Simukan trilogia on kiinnostanut lukea jo tovin, varsinkin kun sarjan oikeuksia on myyty ulkomaille jo ennen viimeisen osan ilmestymistä.

Lumikki Andersson on nuori lukiolainen, mutta ei ole kuin kuka tahansa tyttö. Lumikki viihtyy omissa oloissaan eikä pidä itsestään mekkalaa. Hän on mielellään tarkkailijan roolissa, eikä hänestä saa kikattelevaa tyhjäpäätä millään. Lumikki pysyttelee aina hieman etäällä tapahtumista, mutta eräänä päivänä hän yllättäen löytää koulun pimiön täynnä pestyjä seteleitä, ja rehtorin pojan kiiruhtavan pois vauhdilla huoneesta. Lumikin kiinnostus herää, ja ajatus selvittää rahojen kohtalo vie Lumikin keskelle tapahtumia joista ei vauhtia ja jännitystä puutu.

Kun otin laitteen käsiini ja päätin avata kirjan ajatuksena hieman kokeilla miltä se e-kirja maistuu, istuin liimattuna laitteeseen pitkän aikaa. Jo heti ensimmäisiltä sivuilta lähtien tarina imaisi mukaansa, ja mietin itsekseni että onko mikään ihmekään että sarja on niin suosittu kun homma lähtee rullaamaan välittömästi. Simukka kirjoittaa todella vetävästi ja tavalla, johon kaikenikäiset voivat samaistua. Vaikka kirja on ensisijaisesti suunnattu nuoremmille, ei tämä seikka juurikaan häirinnyt. Myönnän että alussa mietin kulmakarvat koholla, että mikäköhän oman elämänsä Lisbet Salander Lumikki onkaan, melkoisen paljon yhtäläisyyksiä oli havaittavissa. Varsinkin, kun kirjassa viitataan kerran kyseiseen Stieg Larssonin Millennium -trilogian hahmoon, naurahdin väkisinkin ääneen.

En kirjaan tarttuessa ollut selvillä kirjan juonesta, ja minut yllätti positiivisesti kirjan siältö. Tämähän sisältää jännitystä! Missään vaiheessa ei sorruttu nuorten kirjoissa tyypillisiin romansseihin tai muuhun vaivaannuttavaan, vaan lukija aidosti jännittää seuraavia tapahtumia. Lisäksi taustalla vaikutti myös hyvin vakava aihe, kun selviää että Lumikki on joutunut aikaisemmin järjestelmällisen ja raa'an koulukiusaamisen uhriksi. Simukan tekstissä on siis painavaa sanomaa.

Jo heti tämän ensimmäisen kirjan luettuani janoan lisää. Lumikin tarina jää vielä hieman avonaiseksi, ja varsinkin vanhempien vaitonaisuus herättää mielenkiinnon. Ja mitähän muuta Lumikin menneisyydestä vielä selviää?